Työelämätaidot takkuavat?

Iltalehden vuonna 2012 järjestämässä kyselyssä 10 000 vastaajasta peräti 88 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorilla on puutteita työelämän perustaidoissa. Suomen Yrittäjien mukaan nuorten yleisissä työelämävalmiuksissa ja ammatillisessa osaamisessa on monen työnantajan mukaan niin paljon paikattavaa, että ne estävät nuoren palkkaamisen peräti neljänneksessä tapauksista.

Ollaanko me nuoret muka näin pihalla? En mitenkään pysty samaistumaan yllämainittuihin kommentteihin. Olen sitä mieltä, että joidenkin nuorten työelämätaitojen vajavuus johtuu vain ja ainoastaan tiedon ja harjoituksen puutteesta, ei muusta.

Senkin vuoksi työelämätaidot on aihe, joka pitäisi avata paremmin.

Vaikkapa näin:

Yksinkertaistettuna työelämätaidot voidaan tiivistää neljään ominaisuuteen: asenne, oma-aloitteisuus, ammattitaito ja vuorovaikutus. Nämä taidot ovat melko yleispäteviä, mutta juuri näitä työnantajat peräänkuuluttavat.

Asenne

Asenne kumpuaa vahvasti ihmisestä itsestään ja tavasta, jolla hän maailmaa katselee.

Työnantajan silmistä katsottuna hyvällä asenteella kuitenkin tarkoitetaan sitä, että nuori näyttää olevansa innostunut ja haluavansa oppia. Jos asennoituu jokaiseen työtehtävään niin, että näkee sen mahdollisuutena kokemuksen kartoittamiseen tai itsensä toteuttamiseen eikä pakkopullana, tekee työnantajaan hyvän vaikutuksen ja saa samalla itse paljon enemmän kokemuksesta irti.

Teemu Toivanen, toimitusjohtaja, LähiTapiola, Jyväskylä:

– Asenne on se tärkein juttu. Oleellista on olla oma itsensä, oma aitous on parasta.

Lauri Sipponen, toimitusjohtaja, Lidl:

– Asenne, oikea asenne. Oikeanlainen suhtautuminen työhön, elämään ja toisiin ihmisiin, eli asiakkaisiin ja työkavereihin. Siitä se lähtee. Kaikki muuhan on rakennettavissa siihen päälle.

Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus:

– Paljon on asenteesta kiinni, hyvillä sosiaalisilla taidoilla pärjää pitkälle. Vaikka ammattitaito olisi huippuluokkaa, mutta ei osaa tulla ihmisten kanssa toimeen, on turha haaveilla menestyksestä työmaailmassa, ainakaan pitkällä tähtäimellä.

Omaa asennettaan ja suhtautumistaan asioihin voi pyrkiä muuttamaan tutustumalla itseensä. On osattava katsoa rehellisesti peiliin, mietittävä kuka on ja mitä haluaa.

Oma-aloitteisuus

Oma-aloitteisuus on esimerkiksi ideoiden jakamista työkavereiden kesken. Kun huomaa jotain mitä pitäisi tehdä, tekee sen, vaikka esimies ei olisi erikseen pyytänyt. Kun saa yhden työn valmiiksi, ei tarvitse jäädä odottamaan seuraavaa vaan voi aloittaa uuden työn itse.

Seija Heikkilä, henkilöstöjohtaja, Innokas Medical Oy:

– Oma-aloitteisuus ja hyvä asenne työtä kohtaan ovat menestyjän valttikortteja.

Anneli Karhula, henkilöstöjohtaja, Metsä Group:

– Työnantajat eivät aina ehkä muista, että nuorilla ei vielä ole kokemusta siitä, miten työelämässä pitäisi toimia, joten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus auttavat eteenpäin. Kannattaa kysyä aina kun on epätietoinen tai epävarma. Kysyvä ei todellakaan eksy tieltä!

Oma-aloitteinen työntekijä on rohkea ilmaisemaan mielipiteensä. Hän osallistuu työympäristönsä parantamiseen esim. kehitysehdotusten kautta ja on valmis kokeilemaan uusia asioita, eikä odota jatkuvaa ohjausta.

Ammattitaito

Ammattitaito ja osaaminen koostuvat koulutuksesta ja kokemuksesta sekä molempien kautta saaduista tiedoista ja taidoista. Ammattitaito ei ole työelämätaitona itsestäänselvyys, sillä ei tarkoiteta vain sitä, että rakennusinsinöörin töitä tekevällä tulee olla rakennusinsinöörin tutkinto vaan jotain paljon laajempaa.

Ammattitaitoon kuuluu myös muita ominaisuuksia, kuten luotettavuus, rehellisyys, toisten kunnioittaminen, tukeminen ja kuunteleminen. Perus käytöstavat ovat osoitus ammattitaidosta.

Bertel Paulig, omistaja, Paulig:

– Ei ole vanhanaikaista vaan kohteliasta tervehtiä, ottaa hattu pois päästä kun tulee sisätiloihin ja käyttäytyä kunnioittavasti muita kohtaan. Tämä on osa ammattitaitoisen kuvan antamista asiakkaille, työkavereille ja työnantajalle.

Antti Herlin, puheenjohtaja, KONE:

– Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen on osa ammattitaitoisen työntekijän luonnetta.

Ammattitaitoinen työntekijä on kouluttautunut hyvin, mutta valmis kouluttautumaan lisää. Hän on asiallinen ja ymmärtää niin laajoja kuin suppeampiakin kokonaisuuksia.

Työkokemuksen puute, joka saattaa olla yleistä nuorilla, ei ole este ammattitaidolle. Nuori voi huokua ammattitaitoa käytöksellään, asenteellaan ja halullaan oppia ja kehittyä.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutustaidoilla viitataan sosiaalisiin kykyihin, taitoon tulla toimeen kanssaihmisten kanssa ja kommunikoida avoimesti. Kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, argumentointitaidot, taito osoittaa tukea, ottaa ja pitää puheenvuoroja, jatkaa toisen puheenvuorosta ja taito ylläpitää keskustelua on kaikki osa hyvää vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksella on valtaisa merkitys työelämässä ja työnhaussa, etenkin haastatteluvaiheessa.

Hannu Solanne, toimitusjohtaja, Uranus:

– Hyvin usein, ellei aina, työhaastattelun onnistuminen riippuu puhtaasti henkilökemioista. Kaikkia ei voi miellyttää. Työnantaja katsoo millainen henkilö sopii kuhunkin työympäristöön, ”haluaako hänen kanssaan tehdä töitä?” on päällimmäisin kysymys haastattelijan mielessä.

Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan entistä enemmän yhdessä tekemistä ja tiimimäiset organisaatiot yleistyvät, joten nuorilla tulevaisuuden osaajilla tulee olla vuorovaikutustaidot kohdallaan. Toimivan vuorovaikutuksen rakentamiseen on kaikkien osapuolten, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin osallistuttava.

Työntekijä, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot, kuuntelee ja viestii selkeästi, kunnioittaa muita ja on positiivinen osa työyhteisöä.

Kannustetaan nuoria

Nuoret tarvitsevat tukea hakeutuessaan työelämään, sillä heillä ei yksinkertaisesti ole samanlaista kokemusta taustalla kuin työelämässä jo olevilla.

Mutta suhtautuminen ja tekemisen tahto ovat ainakin kohdallaan. Näiden päälle kaivataan sparrausta ja ohjausta, jotta nuori löytäisi oman juttunsa ja pärjäisi hyvin työelämässä.

Erilaisia tukivälineitä ja tiedonlähteitä, joita nuorten työnhakijoiden on hyvä hyödyntää, löytyy varsinkin sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi Kysy työstä -palvelu pyrkii toimimaan virtuaalisena mentorina nuorille ja tsemppaa niin työnhaussa kuin työelämässäkin.

---

Onko sinulla mielenkiintoisia ja tuoreita näkemyksiä työnhakuun ja rekrytointiin liittyen? Haluaisitko sinäkin Duunitorin vieraskirjoittajaksi? Se on mahdollista – katso ohjeet täällä.