Irtisanoutuminen

Työntekijä voi irtisanoutua vakituisesta työsuhteesta milloin vain ilman perusteluja, mutta irtisanomisaikaa täytyy noudattaa. Irtisanoutuminen kannattaa tehdä kirjallisesti.

Jos olet toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voit irtisanoutua milloin tahansa. Irtisanoutumista ei tarvitse perustella työnantajalle.

Kun irtisanoudut, toimita kirjallinen työsuhteen päättämisilmoitus mieluiten henkilökohtaisesti työnantajallesi. Jos tämä ei jostain syystä onnistu, lähetä ilmoitus sähköpostitse tai postitse.

Työsuhteen voi päättää suullisestikin, mutta on suositeltavaa tehdä se kirjallisesti, jotta voit tarvittaessa todistaa asian. Ilmoituksessa on hyvä lukea nimesi ja henkilötietosi, päivämäärä sekä ilmoitus irtisanoutumisesta.

Lue lisää: Ota ainakin nämä asiat haltuun työsuhteen eri muodoista

Irtisanomisaika

Työsuhde jatkuu normaalisti irtisanomisajan, jonka aikana työntekijää ja työnantajaa koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuhteessa.

• Jos työsuhde on kestänyt korkeintaan viisi vuotta, irtisanomisaika on 14 päivää
• Jos työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta, irtisanomisaika on kuukauden

Jos et noudata irtisanomisaikaa, se on sopimusrikkomus, josta voit joutua korvausvastuuseen. Irtisanomisaika on voitu myös määritellä työsopimuksessa jonkin muun mittaiseksi.

Lue myös: Mistä syistä työntekijä voidaan irtisanoa?

Lomien pitäminen irtisanomisajalla

Kertyneiden lomapäivien pitämisestä voi erikseen sopia työnantajan kanssa. Jos olette aiemmin sopineet loman, joka osuu juuri irtisanomisajalle, loman saa pitää.

Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä työntekijää käyttämään lomapäiviään irtisanomisajalla noudattamatta vuosiloman sääntöjä: lomaa voi määrätä vain lomakausina ja siitä pitää ilmoittaa viimeistään kuukautta aiemmin.

Voiko lomalla irtisanoutua?

Lomalla voi irtisanoutua normaalisti. Irtisanomisaika kuluu lomalla.

Lue myös: Näin paljon vuosilomaa kertyy

Ei työvelvoitetta?

Normaalisti työvelvoite on voimassa koko irtisanomisajan. Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta tietyissä tilanteissa, kuten silloin, jos työntekijä on siirtymässä töihin kilpailevalle yritykselle.

Työntekijä saa palkkaa koko irtisanomisajan, vaikka työvelvoite päättyisi. Myös muut työsuhteen oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa. Työntekijä ei voi esimerkiksi tuottaa vahinkoa työnantajalle ja esimerkiksi alkaa tehdä töitä kilpailijalle irtisanomisaikana.

Lue myös: Mitä työsuhteen purkaminen tarkoittaa ja miten se eroaa irtisanomisesta?

Irtisanoutuminen määräaikaisesta työsuhteesta

Voit irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta vain, jos sovit siitä työnantajan kanssa tai määräaikaisuus kestää yli viisi vuotta. Tarkista, onko työsuhteen päättämisestä sovittu työsopimuksessa tai yritä neuvotella asiasta työnantajasi kanssa.

Irtisanoutuminen koeajalla

Työsopimuksessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Tällöin molemmilla osapuolilla on mahdollisuus purkaa työsopimus ilman irtisanomisaikaa. Koeaika voi olla sekä toistaiseksi voimassa olevassa että määräaikaisessa työsuhteessa.

Karenssi

Jos irtisanoudut ilman pätevää syytä, menetät työttömyysetuuden 30 tai 45 päivän ajaksi työsuhteen päättymisestä. Niin sanotun karenssin pituus riippuu työsuhteen pituudesta.

Päteväksi syyksi lasketaan esimerkiksi se, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuslain mukaisia velvoitteitaan – vaikkapa palkanmaksua tai työturvallisuutta. Lue lisää pätevistä syistä täältä.

Jos siis irtisanoudut eikä sinulla ole heti tiedossa uutta työtä, varaudu taloudellisesti karenssiaikaan.

Lue myös lisää ansiosidonnaisesta päivärahasta ja peruspäivärahasta.

Päivitetty 24.5.2023.

Lähteet: Etelä-Suomen Aluehallintoviraston lakimies Aki Erikssonin haastattelu, Työsopimuslaki, Tyosuojelu.fi, Erto, Tyoelamaan.fi, TE-toimisto