Perhevapaiden tasainen jako on sanahelinää ilman yhtä muutosta, sanoo Maria Mäkynen – ”Isät ovat yhä eriarvoisessa asemassa”

Palkallinen perhevapaa ja perhevapaiden tasa-arvoinen jakautuminen voivat olla ne tekijät, jotka lisäävät isien perhevapaiden käyttämistä, uskoo ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen.

Luovuttaa vai ei?

Se on kysymys, jonka ympärille kiteytyy työmarkkinoiden tasa-arvon tulevaisuus. Ei ihan pieni asia siis.

Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Sen lähtökohtana on vanhempainvapaan jakautuminen tasan kahden vanhemman perheissä. Synnyttävä ja ei-synnyttävä vanhempi saavat molemmat 160 arkipäivää vanhempainrahaa – ellei jompikumpi luovuta toiselle omista päivistään.

Uudistuksen tavoitteena on tasa-arvoistaa perhevapaiden jakautumista. Silti ensimmäiset Kelan julkistamat tulokset syksyllä 2022 osoittivat, että 90 prosenttia isistä on yhä luovuttanut omista vanhempainrahapäivistään äidille maksimimäärän eli 63 arkipäivää.

Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen ei pidä tilastotietoa yllättävänä.

”Ei voida odottaa, että isät käyttäisivät perhevapaita heti yhtä paljon kuin äidit. Vaaditaan myös kulttuurinen muutos”, Mäkynen tiivistää.

”Isät pitää saada samalle viivalle palkallisten perhevapaiden kanssa.”

Isät saavat yhä monella alalla vähemmän palkallista vapaata

Palkallisten perhevapaiden lisääminen isille on ollut ammattiliittojen agendalla kuluneella työehtosopimusten neuvottelukierroksella.

Ylen tuoreen selvityksen mukaan eri aloilla on yhä isoja eroja siinä, kuinka pitkään isät saavat olla palkallisella vapaalla lapsen synnyttyä. Etenkin miesvaltaisilla duunarialoilla isien palkallinen vapaa on yhä yleensä vain viikon mittainen.

Monella alalla isien palkallinen vapaa kuitenkin piteni 32 tai 36 päivään tehden siitä yhtä pitkän kuin äideillä. Tätä ajaa myös ammattiliitto Pro, ja siitä Maria Mäkynen haluaa puhua.

”Isät ovat monesti vieläkin eriarvoisessa asemassa suhteessa palkallisiin perhevapaisiin. Ja on ihan selvää, että jos isät eivät saa yhtä paljon palkallisia vapaita kuin äidit, niin perheet laskevat, että äidin on ehkä fiksumpaa ottaa isompi osuus vapaista.”

Pro on monialainen ammattiliitto, jolla on noin 280 jäsenyhdistystä ja yhteensä 120 000 jäsentä. Pro neuvottelee noin 75 virka- ja työehtosopimusta. Mäkynen on pettynyt siitä, että osa työnantajaosapuolista ei edes suostunut käymään keskustelua aiheesta neuvottelukierroksella tai halusi maksattaa muutoksen kustannukset työntekijöillä.

”Isillä olisi yhtälainen oikeus palkallisiin perhevapaisiin. Perhevapaiden tasaisempi käyttö jää sanahelinäksi, jos välineet ja mahdollisuudet eivät ole samat.”

”Vanhemmilla on tasavertainen oikeus osallistua lapsen hoitamiseen”

Mäkynen peräänkuuluttaa lisää avointa keskustelua ja kannustavaa ilmapiiriä työpaikoille. Työnantajan asennoitumisella on iso merkitys siinä, kuinka paljon isät pitävät perhevapaita.

”Työnantajien ja työpaikkojen olisi hyvä käydä keskustelu siitä, mitä käytännön järjestelyjä tarvitaan isien perhevapaiden mahdollistamiseen – ja miten siihen voidaan kannustaa.”

Perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen vaikuttaakin oikeastaan kolme eri tekijää: palkka, kulttuuri ja asenteet.

”Työpaikkojen pitää tuoda esille sitä, että olemme tasavertaisten perhevapaiden kannalla ja suhtaudumme positiivisesti isienkin perhevapaisiin. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa ja vanhemmilla on myös tasavertainen oikeus osallistua lapsen kasvun seuraamiseen ja hoitamiseen ensimmäisen vuoden aikana”, Mäkynen sanoo.

Työpaikoille pitäisi luoda uusia käytäntöjä tukemaan tasa-arvoa

Työpaikoilla tulisi Mäkysen mukaan myös luoda erilaisia käytäntöjä, jotka tukevat perhevapaiden tasaista jakautumista. Yksi esimerkki tästä on imetysmyönteinen kulttuuri ja esimerkiksi imetyshuoneen järjestäminen työpaikalle.

”Työpaikkojen pitäisi mahdollistaa se, että perhevapaalla oleva isä voisi tuoda vauvan äidin työpaikalle ja äiti pääsisi imettämään ja sitten jatkamaan töitä.”

Myös julkisella keskustelulla on oma tärkeä roolinsa asiassa.

”Miten yhteiskunnassa suhtaudutaan siihen että isät ovat perhevapaalla? Näkyykö julkisuudessa se, että isätkin hoitavat vauvoja – istuvat tuttipullojen kanssa puistonpenkillä ja osallistuvat muskareihin?” Mäkynen kysyy.

”Vaatii aikaa, että saadaan aikaan kulttuurinen muutos, mutta hallinnolliset, henkilöstöpoliittiset asiat ja median näkyvyys vaikuttavat jo paljon”, hän tiivistää.

Yksi keino lisätä tasa-arvoa olisi Mäkysen mukaan myös se, että työntekijällä olisi oikeus pitää vanhempainvapaata myös osa-aikaisesti.

”Tällä hetkellä tätä oikeutta ei ole, vaan työnantajan tulee antaa suostumuksensa osa-aikatyöhön.”

Naisten palkkakehitys tyssää yhä lasten saamiseen

Miehet tienaavat uran aikana omakotitalon verran enemmän kuin naiset.

Se on pysäyttävä vertaus, ja palkkojen tasa-arvo kulkeekin käsi kädessä tasa-arvoisempien perhevapaiden kanssa.

On tutkittu asia, että naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheen perustamisiässä. Naisten ansiokehitys on nousujohteista aina 30 vuoden ikään asti, mutta sitten muodostuu kuilu miesten palkkakehitykseen. Miesten keskiansiot taas jatkavat samaan aikaan tasaista nousuaan 17–40 ikävuoden välillä.

”Miehet etenevät uralla usein vastuullisempiin ja kovapalkkaisempiin asemiin kuin naiset, riippumatta koulutustaustasta. Urakehityksen eri hidasteet ovat selkeä sukupuoleen kohdistuva asia”, Mäkynen toteaa.

Miesten ja naisten palkkaeroista puhuttaessa nostetaan myös usein esille se, että naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pienempiä. Alakohtaiset erot – kuten ei myöskään naisten jääminen perhevapaille – ei kuitenkaan selitä kaikkea.

”Meillä on myös alasta, kokemuksesta ja koulutuksesta riippumatonta selittämätöntä tekijää palkkaeroissa. Samalla alalla ja samaa työtehtävää tekevällä naisella ja miehellä saattaa olla jopa 10 000 euron ero palkassa vuositasolla”, Mäkynen sanoo.

”Yhtäkkiä olin kaikkien silmissä äiti, joka vain pyörähtää töissä”

Perhevapaiden tasainen jakautuminen voisi siis vaikuttaa moneen asiaan ja ratkaista yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmia.

Maria Mäkysellä itsellään on 4-vuotias lapsi ja he jakoivat puolisonsa, SDP:n kansanedustajan Matias Mäkysen kanssa perhevapaat päivälleen tasan. Silti Mäkynen huomasi selkeän eron heidän saamassaan kohtelussa.

”Vielä kahden tai kolmen vuoden jälkeenkin kysyttiin, että ai oletko töissä, luulin että olet vielä kotona lapsen kanssa. Myös raskausaikana monen asenne minua kohtaan oli, että mietitään työjuttuja sitten myöhemmin eikä kuormiteta sinua. Puolisolle sen sijaan tarjottiin lisää työmahdollisuuksia, jopa perhevapaan aikana”, Mäkynen kuvailee.

”Ja samat kollegat tulivat kysymään minulta perheestä, mutta puolisolta työasioista. Yhtäkkiä olinkin kaikkien silmissä äiti, joka pyörähtää töissä, enkä varteenotettava kollega kuten puolisoni.”

Asenteissa ja vanhemmuuteen suhtautumisessa olisi siis vielä paljon tehtävää – niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin tasolla.

”Asenteet ovat syvällä, koska yhteiskunta on ollut pitkään kahtiajakautunut. Onneksi uudet sukupolvet tulevat työmarkkinoille uusien ajatusten kanssa. Ja jo se auttaa, kun käydään tietoisesti näitä asioita työpaikoilla läpi ja tunnistetaan myös isien arvo. Ja pitäisi myös nähdä, että tämä voi olla osaajapulan keskellä kilpailuetu työnantajille.”

Lue myös:

Vanhempainvapaan faktat hukassa? Näin uudistus muutti perhevapaata – katso miten sen voi jakaa ja paljonko tukia saa

Anniina, 34, jakoi perhevapaat tasan puolisonsa kanssa – ”Saimme lapsen yhdessä, miksi vain minä olisin jäänyt kotiin?”

Tiedätkö, millainen on perheystävällinen työpaikka? Lue 5 faktaa – yksi asia käsitetään usein väärin

Kaisa, 35, haki töitä raskaana ja sai unelmiensa paikan – näin työnantaja reagoi vauvauutiseen