Muutoskäyrällä

Oletko kuullut muutoskäyrästä? Tämäntapaisella kuvalla esitetään usein muutostilanteen eteneminen. Kuvio perustuu traumaattisten tilanteiden käsittelyyn (esimerkiksi kun henkilö saa tiedon omasta tai läheisensä vakavasta sairaudesta), ja se tunnetaan myös nimellä Kübler-Rossin muutoskäyrä.

Kuva on sovelluskelpoinen myös organisaatioiden muutoksissa: tieto muutoksesta saa meidät luisumaan kohti tehottomuuden kuoppaa. Toimintakykymme vähenee, tunteiden kirjo vaihtelee harmista jopa vihaan ja suruun. Kun tilanne alkaa olla hallussa, nousemme alhosta voittajan polulle ja kohti uutta normaalia. Luonnollisesti kaikilla kuoppa ei ole yhtä syvä tai matka yhtä pitkä, samoin tunneskaala on kovin yksilöllinen.

Kuvaa ei voikaan käyttää tarkkana karttana muutostilanteissa, mutta se tuo hyvin esiin muutostilanteiden haasteellisuutta. ”Aika parantaa haavat” on vaarallinen tie yritykselle, joka haluaa porukkansa seuraavan mukana.

Muutosjohtaminen avainasemassa

Muutosjohtamisen tärkeyden voi tiivistää kahteen seikkaan: toimiva muutosjohtaminen tekee henkilöstön kuopasta matalamman ja myös lyhentää siellä rypemistä. Eli muutosjohtamiseen investoitu pätäkkä tuottaa kohtuullisen helposti koko organisaation näkökulmasta tulosta, jos vaihtoehtona on vellominen toimintakyvyttömässä tilassa.

Henkilökohtainen muutos prosessina

Kelley & Conner hahmottelivat 1970-luvun puolivälissä toisenlaisen käyrän, tai oikeastaan kukkulan. Ajatellaan, että olet päättänyt lopettaa jonkin paheen, kuten tupakoinnin, tai aloittaa jotain tervettä, kuten lenkkeilyn. Olet ehkä vatvonut päätöstäsi jonkin aikaa, mutta nyt se on tehty, ja on aika lunastaa lupaukset.

Alkuun olet innoissasi, mietit ehkä edessä siintävää terveyttä ja rantakuntoa. Jonkin ajan kuluttua törmäät vaikeuksiin ja joudut tienhaaraan: vaihtoehdot ovat joko luovuttaa (hiljaa itseksesi tai julkisesti myöntämällä) tai jatkaa hammasta purren valitsemallasi polulla. Jatkaessasi ajan mittaan helpottaa, tunteiden kirjo laimenee, ja uudesta polusta tulee sinulle uusi normaali.

Alamäki vai ylämäki?

Eli nyt kun kohtaamme muutoksia, olemmeko siis menossa kuoppaan vai kipuamassa mäkeä? Muutoksen lähde vaikuttanee: jos muutos tulee ulkoa päin ja on vähemmän omassa vaikutuspiirissäsi, valmistaudu kuoppaan. Jos taas muutoksen kuskinpenkillä istut itse, valmistaudu kiipeämään.

Työelämän näkökulmasta näistä kummastakin voidaan löytää monia esimerkkejä. Henkilöstön kannalta ikävämmät toimenpiteet, olivat ne sitten pinnalla pysymisen kannalta välttämättömiä tai seurausta yrityksen huonosta johtamisesta, ovat tyyppiesimerkki muutoskuopasta. Mielenkiintoista on myöskin se, että päättävä osapuoli ei sinällään ole immuuni muutoksen vaikutuksille, mutta on oman kuoppansa käynyt jo läpi siinä vaiheessa, kun muut ovat tulevasta autuaan tietämättömiä. Uuden oppiminen taas on esimerkki siitä, kuinka positiiviseen lopputulokseen tähtäävä matka voi olla tuskallinenkin välillä.