Valtaosa kiinteistöpalvelualan työntekijöistä kokee ammattiylpeyttä, kertoo tekeillä oleva tutkimus. Siivooja Soili Tyni on yksi heistä. Nyt hän kertoo, mistä työn merkityksellisyys syntyy.
Soili Tyni on erittäin ylpeä työstään.
Kun uusille ihmisille täytyy kertoa, mitä tekee työkseen, hän sanoo olevansa kotisiivousalalla ja tekevänsä siistijän töitä. Se on rinnakkaisnimike siivoojalle, mutta Tynin työnantaja Koti Puhtaaksi käyttää siistijän nimikettä.
Tyni on toiminut alalla kymmenkunta vuotta, ja hänen työtehtävänsä ovat eläneet vuosien varrella. Tällä hetkellä hän on HR-koordinaattori, ja työtehtäviin kuuluu paljon rekrytointia.
”En ole kuitenkaan pudottanut siistijän työtä työnkuvastani, enkä tule koskaan pudottamaankaan”, Tyni sanoo.
HR-puoli innostaa häntä myös.
”On mahtavaa, että voin vaikuttaa siihen, että meilläkin jokainen siistijä voi olla tyytyväinen ja olla ylpeästi alalla.”
Ylpeys työn jäljestä ja paikasta yhteiskunnassa
Tyni ei ole Suomen ainoa ylpeä siivooja, lähimainkaan. Tampereen yliopistolla on käynnissä Duunarit-tutkimushanke, jossa tarkastellaan suorittavan työn mielekkyyttä ja ammattiylpeyttä.
Alustavien tulosten mukaan kiinteistöhuoltoalalla valtaosa työntekijöistä kokee ammattiylpeyttä, ja teollisuudessa luku on lähes yhtä korkea, kertoo tutkijatohtori Tiina Saari.
”Olimme yllättyneitä, että luvut ovat näin korkeita, kun yleensä ennakkoluuloisesti ajatellaan, että duunariraukat tekevät jotain ’paskatöitä’.”
Kiinteistöpalvelualalla luvut ovat vähän teollisuutta korkeammat, mitä voi Saaren mukaan selittää se, että työn jälki näkyy heti ja työ on hyvin itsenäistä. Ihminen saa työtehtävän ja määräajan, mutta sen toteutus on omissa käsissä. Monet myös kokevat, että työ on yhteiskunnalle tärkeää.
”Moni kokee, että työ ei ole vain lian poistamista, vaan se on myös turvallisuuden tekemistä ja yhteisen yhteiskunnan pyörittämistä.”
Onnellisempia ihmisiä
Soili Tyni tunnistaa yhteiskunnallisen roolin hyvin. Hän on töissä sisarensa perustamassa perheyrityksessä, jonka missiona on tehdä onnellisempaa Suomea yksi koti kerrallaan.
”Minulle merkitsee todella paljon se, että asiakas on työn tilattuaan onnellisempi”, Tyni sanoo.
Kun hän tekee työnsä hyvin, asiakas jaksaa olla parempi työntekijä, puoliso tai vanhempi, mikä vaikuttaa hyvinvointiin laajemminkin. Kun ihmiset voivat paremmin, on työkin tuottavampaa ja Suomi pikkuhiljaa parempi paikka.
Hän ei halua nostaa itseään ja siivousalaa muiden alojen ylitse, vaan ajatus on, että kun kaikki alat hoitavat osansa mallikkaasti, yhteiskunnan koneistokin tullaa paremmin.
Välillä ylpeyttä ja hyvää mieltä tuovat myös yksittäiset onnistumiset: jos voi auttaa vaikka ihmistä, jolla on invaliditeetti, tai kun asiakas kehuu, ettei millään ollut saanut jotain pintaa puhtaaksi omin voimin, ja nyt se kiiltää.
Korona teki siivoojan työstä näkyvämpää
Koronavirus on vaikuttanut Tynin työhön jonkin verran, hän sanoo. Hygieniaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja turvaväleistä pidetään huolta. Tiina Saaren mukaan pandemia ei vielä näy tutkimustuloksissa juurikaan.
”Siivoojat eivät ole kokeneet saaneensa erityisen paljon kiitosta, eivätkä vaatimuksetkaan ole erityisesti nousseet”, hän sanoo.
Julkisuudessa siivousalaa on kiitelty pandemian aikana.
”Kissa kiitoksella elää”, Saari sanoo.
”Jos siivoojien tärkeys aletaan nähdä, niin sen pitäisi näkyä kautta linjan palkkapuolella ja työehtojen parantumisena.”
Soili Tynillä ei ole valittamista oman työnsä ehdoista ja palkoista. Kotisiivousta tehdään maanantaista perjantaihin päivisin, mikä on hänestä ”superhuippua”.
”Palkkaus meillä on loppupeleissä pitkälti sama ellei parempi kuin esimerkiksi ravintola-alalla tai kaupan alalla”, hän sanoo. Omaa osaamista kehittämällä ja työllä palkkaa saa nostettua.
”Työnhakijat saattavat yllättyä, että palkka on parempi kuin he ovat luulleet”, Tyni sanoo.
Alalla on myös paljon hyväksikäyttöä
Siivousala on hyvin moninainen, eivätkä kaikki ole yhtä onnekkaita kuin Tyni. Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuussa laajan artikkelin etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä siivousalalla.
Pääministeri Sanna Marin reagoi uutiseen voimakkaasti ja vaati muun muassa kanneoikeutta ammattiliitoille ja lisää resursseja valvontaviranomaisille.
”Siivousalalla on paljon kouluttamattomia, kielitaidottomia ihmisiä, jotka eivät pääse muualle töihin”, Tiina Saari sanoo. ”Sitä sitten käytetään räikeästi hyväksi.”
Moni alipalkattu maahanmuuttaja ei kuulu ammattiliittoon, eli sekin tuki jää puuttumaan.
”Mutta vaikka ihminen olisi kantasuomalainen ja kuuluisi liittoon, niin silti voi kohdata ongelmia”, Saari sanoo.
”Sitten on tämä toinen ääripää, jossa ihmiset tekevät palkituissa yrityksissä suurin piirtein kutsumustyötä, ihmisen työn arvo tunnistetaan ja maksetaan kaikki, niin kuin pitääkin.”
Sama näkyy siivoojien kohtelussa työpaikoilla: jossain ei tervehditä tai katsota päin, toisaalla taas myös ulkoistetut työntekijät ovat tervetulleita samaan kahvipöytään.
”Tämä on hyvin moninainen ala, johon mahtuu kaikkea”, Saari sanoo.
Lue myös
”Rehellinen kädentaito ei ole katoamassa” – Automekaanikoista huokuu ammattiylpeys
Ohoi, missä olet ammattiylpeys? Kun työnantajan ahneus pakottaa hutiloimaan
Näissä maailman kaupungeissa on tyytyväisimmät työntekijät – Helsinki kärkikolmikossa
Esa Salminen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
