Työura

Kun transvestiitti Anukatariina tuli kaapista, kollegat kapsahtivat kaulaan – yhdelle ihmiselle hän ei silti uskalla kertoa

Kun transvestiitti Anukatariina tuli kaapista, kollegat kapsahtivat kaulaan – yhdelle ihmiselle hän ei silti uskalla kertoa
Anukatariina Solonen on avoimesti transvestiitti myös töissä. ”Nyt tämä asia on tullut ihmisille tutuksi, nuorille ei ole mikään big deal, että joku on transvestiitti. Nyt oli sellainen tunne, että maailma on erilainen.” Kuva: Esa Salminen

Sukupuoli on moninainen, mikä alkaa näkyä myös työelämässä. Silti moni transvestiitti ja muu sukupuolivähemmistöön kuuluva pelkää ja piilottelee. Syrjintä ei ole tavatonta, vaikka laitonta onkin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran syyskuussa 2018.

Tunne mennä omana itsenään töihin oli Anukatariina Solosesta huikea. Se oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun työhön menoa oikein innolla odotti. Kollegojenkin kanssa oli muodostunut mahtava yhteys sen jälkeen, kun hän oli uskaltanut sanoa olevansa transvestiitti.

Solonen on yksi Suomen ehkä 50 000 miestransvestiitista. Arvio on hyvin karkea, sillä valtaosa on kaapissa.

”Meitä, joista julkisesti tietävät kaikki, on varmaan noin kymmenen”, hän itse arvioi.

Solonen opettaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa fysiikkaa ja laitetekniikkaa.

Hän oli kulkenut jo vuosia kaupungilla ”naismoodissa”, niin kuin hän itse sanoo. Hänellä on pitänyt myös aihetta käsittelevää blogia ja toiminut varapuheenjohtajana sukupuolivähemmistöjen tasavertaisuutta ajavassa järjestössä Dreamwearclubissa.

”Noin vuosi sitten olin Setan kouluttajana kannustamassa muita avoimuuteen, ja tulin siellä lausuneeksi ääneen, että kai minun pitäisi itsekin tehdä niin kuin opetan”, hän sanoo.

Ulostulo olikin hyvä kokemus

Lokakuussa 2017 Solosella oli kehityskeskustelu esihenkilön kanssa, ja hän päätti rohkaistua. Hän ilmoitti, että siirretään muut asiat sivuun ja puhutaan nyt tästä. Hän oli varustautunut tasa-arvolain pykälillä ja tehnyt itsestään Powerpoint-esityksen. Niitä ei tarvittu.

”Esihenkilö oli heti messissä. Ja kun kerroin lähikollegoille, niin nehän kapsahti kaulaan!”

Oppilaiden kohtaaminen jännitti, mutta hekin suhtautuivat fantastisesti. Yhdessä ryhmässä, jota Solonen oli pidempään opettanut, sanottiin, että olivat he jo opettajan blogia seuranneetkin.

Nykyään Solonen on yli puolet ajasta naismoodissa. Uusille ryhmille hän pitää välillä varttitunnin mittaisen esityksen transvestismistä, ja se on saanut lämpimän vastaanoton.


Translipussa on eri värit kuin perinteisessä sateenkaarilipussa. Kuva: Ted Eytan / CC BY-SA 2.0

Maailma on muuttunut

Anukatariina Solonen sanoo, ettei kymmenen vuotta sitten olisi unelmissaankaan uskaltanut ajatella, että voisi mennä omana itsenään töihin.

"Nyt tämä asia on tullut ihmisille tutuksi, nuorille ei ole mikään big deal, että joku on transvestiitti. Nyt oli sellainen tunne, että maailma on erilainen."

Mutta kyllä se silti pelotti, Solonen myöntää. Ensin hän kertoi asiasta puolisolleen, mikä oli hyvä kokemus. Sitten puolisoa rupesi rassaamaan, että ulkoillessa piti aina mennä kotipihan läpi salamyhkäisin valmisteluin. Siksi Solonen jakoi naapureille laput, joissa luki, että tämmöinen hiippari täällä on asunut jo kauan ja että sille voi sanoa moi. Naapureiltakin tuli vain positiivista palautetta.

Omat kynnykset olivat lopulta ne suurimmat. Ulostulon jälkeinen vajaa vuosi on ollut aivan fantastista, kuin ruusuilla tanssimista.

Solonen haluaa korostaa, että hän ei ehkä ole paras esimerkki. Naisvaltaisella, valistuneella alalla ja pääkaupunkiseudulla hänellä on ollut helppoa. Siihen on syynsä, että niin harva on avoimesti transvestiitti tai muuten ilmentää näkyvästi sukupuolen moninaisuutta.

Syrjintä on laitonta

Dreamwearclub teki vuonna 2016 kyselyn, jossa selvitettiin transihmisten kokemuksia työpaikoilla. Noin 60 prosenttia oli kokenut syrjintää. Moni salasi identiteettinsä edelleen.

”Näen isona ongelmana sen, jos sukupuoli joudutaan salaamaan syrjinnän pelon takia”, sanoo vanhempi tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksesta.

”Lisäksi hälyttävää oli se, että jopa 20 prosenttia transihmisistä oli työttömänä. Monet sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ajautuvat sukupuolinormien paineessa työelämän ulkopuolelle.”

Kyselyn pääarkkitehti oli Anukatariina Solonen. Hän tarkentaa, että syrjivyys oli osittain melko lievää, esimerkiksi asiatonta vitsailua. Kovaa syrjintää oli kokenut suhteellisen pieni joukko. Vaikeinta ja melko tyypillistä on syrjintä työtä hakiessa. Toisaalta kyselyssä kävi myös ilmi, että työkaverit tottuvat sukupuolen moninaisuuteen, ja sitä kautta se vähitellen normalisoituu.

Jo vuoden 2005 tasa-arvolain mukaan sukupuolenkorjausprosessiin ryhtyminen ei saanut olla syrjintäperuste. Vuoden 2015 lakimuutos vahvisti jo vakiintuneen käytännön siitä, että transihmisiä ei saa syrjiä.

”Laki mainitsee nimeltä erityisesti transsukupuoliset, transvestiitit ja intersukupuoliset, mutta myös sukupuolettomat, muunsukupuoliset ja ylipäänsä kaikki muutkin sukupuolinormeja haastavat on katettu lain suojalla”, Lehtonen sanoo.

Ristiriita vie valtavasti voimia

Tutkija Jukka Lehtonen työskentelee työelämän yhdenvertaisuuteen pureutuvassa WeAll-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Siinä hän on analysoinut transnuorten kokemuksia koulutus- ja uravalinnoista ja työelämäkokemuksista.

”Nuoruus on monille transnuorille haastavaa aikaa, kun omaa sukupuolta pohditaan ja mietitään, uskaltaako elää omana itsenään koulussa, perheessä, kaveripiirissä ja työpaikalla”, Lehtonen sanoo.

Kun nuori pohtii omaa kokemustaan verrattuna siihen, mitä sukupuolta häneltä odotetaan, puhutaan sukupuoliristiriidasta. Se vie valtavasti energiaa, joten ura- ja koulutusvalinnat sekä työelämään siirtyminen voivat tuntua Lehtosen tutkimuksen mukaan haastavilta.

”Iso osa transnuorista myös kohtaa väkivaltaa koulussa ja muissa ympäristöissään, mikäli he haastavat odotuksia sukupuolesta”, Lehtonen sanoo.

”Kyselytutkimukseni transnuorista lähes puolet salasi työpaikalla sukupuolensa ja iso osa pelkäsi syrjintää.”

Suomessa on puhuttu viime vuosina translain uudistamisesta. Tällä hetkellä monien transsukupuolisten nuorten voi olla mahdotonta saada hoitoja, koska laissa sukupuolenkorjausprosessin alaikäraja on 18 vuotta. Lehtosen mielestä ikärajaa olisi mielekästä alentaa.

”Transnuorten siirtyminen työelämään ja koulutuksessa pärjääminen onnistuisi nykyistä paremmin. Useinhan translakikeskustelussa korostetaan nimenomaan terveys-ja ihmisoikeussyin muutosta, mutta myös koulutus- ja työelämänäkökulma on huomioitava.”

Suunnitelmat syytä tehdä etukäteen

Myös Jukka Lehtonen ajattelee, että viimeisen 20 vuoden aikana käsitykset sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolivähemmistöistä ovat muuttuneet asiallisemmiksi.

Työpaikoille on uuden lain myötä tullut velvoite tehdä tasa-arvosuunnitelmia ja niistä on käyty keskustelua. Osassa työpaikoista on muutettu lomakkeita, joissa on perinteisesti kysytty onko työntekijä mies vai nainen, sekä uudistettu sääntöjä työvaatteista ja otettu käyttöön unisex-vessoja.

Suurin haaste Lehtosen mukaan lienee yhä se, ettei monilla työpaikoilla ole vieläkään käsitelty sukupuolen moninaisuutta ja muokattu arkisia käytäntöjä sellaisiksi, ettei niillä esiintyisi syrjintää, kiusaamista, häirintää, nimittelyä tai epäasiallista kohtelua.

”Tämän takia moni sukupuolivähemmistöön kuuluva salaa kokemuksensa ja pelkää huonoa kohtelua”, hän sanoo.

”Työnantajien ja työpaikkojen pitäisi tehdä tilaa sukupuolen moninaisuudelle ja varmistaa työskentelyn turvallisuus etukäteen kaikille eikä ajatella, etteihän meillä ole ketään sukupuolivähemmistöön kuuluvaa.”

Transvestiitti avoimesti, paitsi yhdelle

Omassa elämässään Anukatariina Solonen ei juuri ole kokenut häirintää. Joskus kadun toiselta puolen on huudeltu, mutta silloin häntä on luultu naiseksi. Naismoodissa ollessaan hän ei halua mennä yksin ravintolaan iltaisin. Riskinä on, että joku luulee naiseksi, kiinnostuu ja tulee juttusille. Jos ihminen huomaa erehtyneensä, se voi olla suuttumuksen paikka.

”Tätä minä pelkään edelleen, mutta porukalla liikun kyllä, eikä silloin ole ollut mitään ongelmia.”

Yhdelle ihmiselle hän on silti edelleen kaapissa.

”Isän asenteet näissä asioissa ovat sen verran vanhakantaisia, että koen hankalaksi tästä hänelle puhua”, Solonen sanoo.

Ja yksi ihminen on tiennyt asiasta melkein koko Solosen iän. Äidille hän jäi tietämättään kiinni jo pienenä, yli 50 vuotta sitten.

Lue myös:

Tuija, 59, korjasi sukupuolensa ja tärisi jännityksestä, kun kertoi asiasta töissä – näin työkaverit reagoivat

”Voiko ton homon kanssa mennä saunaan?” Suomi on kaikkea muuta kuin mallimaa, sanoo asiantuntija

Kun Lennin homous kävi ilmi, johtaja käveli sanaakaan sanomatta pois työhaastattelusta – myöhemmin kollega laukoi törkeän kommentin



Jaa artikkeli:


Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastaa ja näet muiden vastaukset

Uutiskirje

Tilaa Duunitorin uutiskirje – työnhakuvinkit suoraan sähköpostiisi!

Luetuimmat


Tuoreimmat

Duunitori suosittelee

Monipuolisia nuoriso-ohjaajan tehtäviä alan opiskelijoille

Monipuolisia nuoriso-ohjaajan tehtäviä alan opiskelijoille

Helsinki – Julkaistu 19.1.
Kesätyöntekijöitä WorkPowerille

Kesätyöntekijöitä WorkPowerille

Uusi Helsinki ja 11 muuta – Julkaistu 22.1.
Kesätyöntekijöitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Kesätyöntekijöitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle

Uusi Vantaa ja 3 muuta – Julkaistu 22.1.
Kesätöihin DNA:lle

Kesätöihin DNA:lle

Uusi Helsinki ja 23 muuta – Julkaistu 22.1.
Asiakashankkijoita liikkuvaan rooliin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen

Asiakashankkijoita liikkuvaan rooliin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen

Uusimaa ja 4 muuta – Julkaistu 3.1.
Palmian turvallisuusalan kesätyöpaikat 2024, pääkaupunkiseutu

Palmian turvallisuusalan kesätyöpaikat 2024, pääkaupunkiseutu

Helsinki ja 2 muuta – Julkaistu 10.1.
Kesätöihin Valion tuotantoon ja logistiikkaan

Kesätöihin Valion tuotantoon ja logistiikkaan

Helsinki ja 11 muuta – Julkaistu 15.1.

Yrityksen perustaminen mielessä? Tästä oppaasta löydät tarvittavat tiedot – kaikki yrittäjyydestä yhdestä paikasta!

Työnantaja, haluatko enemmän hakijoita?

Duunitorin kampanjoilla saat lisää silmäpareja työpaikkailmoituksellesi sekä Suomen liikennöidyimmästä työnhakukoneesta, että kohdennetusta mainonnasta.

Autamme sinua tekemään modernia rekrytointia. Luomme juuri sinulle sopivan ratkaisun datan ja näkemyksen avulla, avainsanoina ilmoituskampanja, sisältömarkkinointi, työnantajakuvan kehittäminen tai vaikkapa uusi hakemukseton hakupalvelu.

Omat suosikit

Suosikkejasi ei tallenneta! Rekisteröidy, niin voit palata niihin vielä myöhemmin.

Uusi suosikki lisätty!

Suosikkejasi ei tallenneta! Rekisteröidy, niin voit palata niihin vielä myöhemmin.

Suosikit täynnä!

Rekisteröidy, niin voit tallentaa lisää suosikkeja ja palata niihin vielä myöhemmin.