Pelkäätkö, että työsi katoaa työn murroksen myötä? Asiantuntija kertoo, miksi älykäs teknologia on enemmän mahdollisuus kuin uhka

Huolestuttaako älykkään teknologian mukanaan tuoma työn murros? Acccenturen Terhi Mäkelä uskoo, että jatkuvasti kehittyvä teknologia tuo mukanaan enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. 

Tuntuu, että työn murroksesta on puhuttu jo pitkään, eikä monelle ole vieläkään selvää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Tapasimme Accenturen Osaamiset ja organisaatiot -yksikön johtajan Terhi Mäkelän, joka haluaa muutoshallinnan ammattilaisena jo työnsä puolestakin uskoa, että muutos hyvästä.

”Mielestäni on loistavaa, että puhutaan työn murroksesta. On silti tärkeää muistaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun maailma muuttuu. Ei siitä niin kovin pitkä aika ole, kun maataloustöitä tehtiin hevosten, ei traktorien avulla”, Terhi Mäkelä kertoo.

Hän muistuttaa, että tälläkin hetkellä työskennellään ammateissa, joita ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut olemassakaan, kuten vloggaaja tai somevastaava.

”Unohdamme helposti, että muutos on käynnissä koko ajan. Se ei ole jotain, mikä odottaa huomenna tai viikon kuluttua ja muuttaa kaiken radikaalisti”, Mäkelä kertoo ja naurahtaa:”En edes tiedä, millä nimikkeillä lapseni tulevat tekemään töitä!”

Työntekijät ovat valmiita muutokseen

Vaikka Mäkelä suhtautuu muutokseen positiivisella uteliaisuudella, ymmärtää hän hyvin työn murrokseen liittyvän huolen.

”On enemmän kuin inhimillistä pelätä oman työtehtävän puolesta. Se on ilman muuta fakta, että työtehtäviä tulee katoamaan automatisaation myötä.”

Mäkelä heittääkin pallon yksilöiden sijaan organisaatioille. Suurin haaste organisaatioille, johtajille ja hr-asiantuntijoille ei hänen mukaansa ole katoavat työtehtävät, vaan se, miten tehtävät tullaan muotoilemaan uudelleen.

Mäkelä korostaa, että tutkimusten mukaan työntekijät ovat valmiita muutokseen. Yli 60 prosenttia työntekijöistä on tutkimusten mukaan valmis tekemään työnsä uudella tehokkaammalla tavalla, oppimaan uutta ja ymmärtämään älykästä teknologiaa. Työntekijöiden halu oppia uutta ei kuitenkaan ole tasapainossa organisaatioiden panostuksen kanssa.

”Organisaatiot investoivat isosti älykkääseen teknologiaan, uusiin prosesseihin ja automatisaatioon, mutta vain kolme prosenttia organisaatioista investoi yhtä paljon työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.”

Paras lopputulos saavutetaan ihmisen ja teknologian yhteistyössä

Älykästä teknologiaa ei siis tule ajatella töitä syövänä mörkönä, vaan ennen kaikkea mahdollisuutena.

”Kun älykäs teknologia otetaan mukaan organisaation toimintaan ja investoidaan ihmisten ja teknologian yhteistyöhön, voi liikevaihto kasvaa jopa 38 prosenttia. Se on hurja määrä, joka tarkoittaa myös 10 prosenttia lisää työtehtäviä”, Mäkelä kertoo.

Ensisijaisesti työn murros koskettaa rutiininomaisia työtehtäviä, joissa tietyt toiminnot seuraavat toisiaan. Automatisaatio on jo nyt osana arkeamme: ruokaostokset tehdään usein itsepalvelukassalla, lentokentällä voi astella automaattiseen passintarkastukseen, ja monet pankkialan toiminnoista on jo vuosia sitten automatisoitu.

”Parhaimmillaan teknologia rikastuttaa työntekijän kokemusta, antaa mahdollisuuden entistä parempaan asiakaspalveluun, parantaa turvallisuutta ja auttaa tunnistamaan ja ennakoimaan riskitilanteita.”

Mäkelä korostaa, että parhaimman hyödyn älykkäästä teknologiasta saa silloin, kun se yhdistetään ihmisen osaamiseen.

”On tutkittu, että tällä hetkellä lääkärit tekevät rintasyöpädiagnoosin 96 prosentin tarkkuudella, kun taas koneälyn tarkkuus on 92 prosenttia. Ihmiset tekevät siis edelleen parempia diagnooseja kuin teknologia, mutta kun älykästä teknologiaa käytetään yhdessä lääkäreiden tietotaidon kanssa, nousee tarkkuus jopa 99,5 prosenttiin.”

Asenne ja tunnetaidot ratkaisevat tulevaisuudessa

Muutoksia on siis väistämättä tulossa, mutta miten niihin voisin valmistautua? Onko olemassa tietyistä taidoista koostuvaa osaamispakettia, joka toimisi vakuutuksena työn murroksessa?

”Mielestäni on vaarallista ajatella, että olisi vain joku lista asioita, joita opiskelemalla tulevaisuus olisi turvattu. Uskon, että myös tulevaisuudessa tarvitaan ihmisiä erilaisilla koulutustaustoilla ja taidoilla”, Mäkelä kertoo.

Hän korostaa, että tiettyjen taitojen sijaan tärkeintä on asenne ja kyky toimia ympäristössä, jossa on entistä enemmän teknologiaa ja digitalisaation tuomaa muutosta.

”Ei minustakaan tule koskaan koodaajaa, sillä vahvuuteni ovat muualla. Minun on silti oltava sinut siinä ympäristössä, jossa kollegoideni syväosaaminen on esimerkiksi koneälyssä tai -oppimisessa.”

Mäkelä kuitenkin muistuttaa, että luovuuden ja tunneälyn kaltaiset taidot ovat sellaisia, joita taitavinkaan tekoäly ei aivan hetkessä tule hallitsemaan. Vaikka tunnetaitojen kohdalla usein ajatellaan, että niitä joko on tai ei, korostaa Mäkelä, että myös empatiaa voi harjoittaa. Tunnetaitojen vahvistaminen vaatii kuitenkin työtä ja paljon toistoja, aivan kuten minkä tahansa uuden tavan oppiminen.

"Lapsia voi rohkaista luovien harrastusten, kuten musiikin, taiteen ja tanssin pariin. Myös koodaaminen ja legoilla rakentaminen on luovaa! Omia lapsiani opetan myös olemaan kiinnostuneita muista ihmisistä ja arvostamaan jokaista sellaisena, millainen kukin on. Monimuotoiset työyhteisöt ja niissä luovasti toimiminen ovat tärkeitä taitoja meistä jokaiselle nyt ja tulevaisuudessa."