Näin myyt itsesi työnantajalle – anna törkeä, mutta uskottava arvolupaus

2020-luvun työnhakija tutustuu huolellisesti kohdeyritykseensä ja itseensä sekä kirkastaa sen pohjalta arvolupauksen, joka saa palkkaavan yrityksen päättäjät laulamaan hoosiannaa. Mikä sitten on arvolupaus ja kuinka se syntyy?

Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran 21.6.2017.

Asetelmat ovat vaihtuneet. Aiemmin työnhakijan oli madeltava työnantajan edessä ja vakuutettava tämä paremmuudestaan muihin hakijoiden nähden.

Nyt on jo joidenkin vuosien ajan puhuttu siitä, että työnantajan on pystyttävä myymään itsensä työnhakijalle ja perusteltava, miksi juuri tämä yritys olisi houkuttelevin vaihtoehto.

Tämä on luonnollisesti kova paikka niille yrityksille, jotka ovat jo vuosikymmenien ajan nauttineet roolistaan ylimielisinä työnhakijoiden kyykyttäjinä.

Vain harvat voivat sanella ehtonsa

Ennen kuin yksikään lukija alkaa tehdä kärrynpyöriä tai lähtee voimaantuneena roustaamaan lähimmän lihakaupan palkkaavaa esihenkilöä, joudun toimimaan ilonpilaajana ja toteamaan, että yllä kuvattu asetelma ei ole arkipäivää meille tavallisille kuolevaisille.

Tietyillä kroonisesta työvoimapulasta kärsivillä toimialoilla, kuten ohjelmistoalalla, parhailla työnhakijoilla on mistä valita. Paatuneimmat primadonnat eivät jaksa edes vastata suorahakukonsulttien puheluihin. Ei pysty, Game of Thrones -maratoni on kesken ja pizzakin uunissa.

Ylivoimainen enemmistö työnhakijoista joutuu kuitenkin edelleen olemaan se osapuoli, jolla on työnantajaa suurempi todistusvelvollisuus omasta erinomaisuudestaan.

Rekrytoija etsii todisteita rekrytointipäätöksen tueksi

Kun minulta kysytään työhaastattelussa, miksi juuri minut pitäisi valita hakemaani tehtävään, pudotan etukäteen keksimäni vastauksen, jonka pohdintaan olen käyttänyt kaksi kokonaista minuuttia.

Kliseisimmillään se kuuluu jotakuinkin näin: ”Minulla on tehtävään sopiva koulutus ja työkokemus. Lisäksi tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olen nopea oppimaan uusia asioita. Haluan tätä työtä tosi paljon, joten voitte luottaa motivaatiooni.”

Suomalainen on keskimäärin selvästi ruotsalaista huonompi myymään ja markkinoimaan. Myyntipuhe on meille kiusallista.

Useimpia meistä hirvittää itsemme kehuminen. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön – ja niin edelleen. Parhaimmillaan osaamme luetella vahvuutemme, mutta jäädymme kun meitä pyydetään kertomaan konkreettisia tilanteita, joissa nämä vahvuudet ovat näkyneet.

Lue myös: Hissipuheesta on hyötyä työnhaussa – 4 vinkkiä myyvän hissipuheen laatimiseen

Arvolupaus kiteyttää palkkaamisestasi saatavan arvon

Fiksun rekrytoijan mielestä ei ole oleellista, miksi myit jäätelöä kauppatorilla vuonna 2002 tai miksi kampaat jakauksesi oikealle etkä vasemmalle. Ennen kaikkea hän haluaa tietää, mitä arvoa pystyt tuottamaan nimenomaan heidän organisaatiolleen.

Rekrytoijan tarkoitus onkin kerätä rekrytointiprosessin aikana todistusaineistoa hakijoista ja löytää heidän joukostaan se, joka täyttää parhaiten tehtävään asetetut vaatimukset.

Koska olemme kaikki ihmisiä, rekrytoijakin miettii työtä tehdessään ennen kaikkea itseään ja pyrkii minimoimaan virheiden mahdollisuuden. Tunariksi leimautuminen pelottaa rekrytoijaa ihan yhtä paljon kuin muitakin ammattilaisia.

Organisaatio toivoo siis saavansa maksamaansa kuukausipalkkaa vastaan mitattavaa arvoa, eikä reipasta käsiparia. Tämän oivaltaminen muuttaa suuresti tavan, jolla olemme perinteisesti hakeneet töitä.

Työnhakijana sinun on pystyttävä antamaan arvolupaus, joka kiteyttää palkkaamisestasi saatavan arvon kohdeyritysten tarpeiden näkökulmasta. Pystyäksesi antamaan väkevän arvolupauksen, sinun on nähtävä vaivaa tutustuaksesi yritykseen ja avoimeen tehtävään.

Arvolupauksen laatiminen kohderyhmää tuntematta on suorastaan mielipuolista.

Merkityksellinen ja uskottava arvolupaus

Työpaikkailmoituksesta ja organisaation verkkosivuista voi hyvinkin olla hyötyä, mutta suurella todennäköisyydellä ymmärryksen saaminen vaatii puhelinsoittoa työnantajan edustajalle.

Mitä työpaikkailmoituksessa tarkalleen ottaen tarkoitettiin liiketoimintaosaamisella? Mitkä ovat keskeisimmät sidosryhmät? Millä mittareilla uuden työntekijän menestymistä mitataan?

Puhelun ainoa tarkoitus on ymmärryksen lisääminen. Kaikkien kysymystesi tulisi tukea tavoitettasi eli sellaisen arvolupauksen luomista, josta palkkaava yritys ei voi yksinkertaisesti kieltäytyä.

Arvolupauksen on oltava palkkaavan yrityksen kannalta merkityksellinen ja uskottava. Sen on myös erotuttava muiden työnhakijoiden tekemisistä arvolupauksista, mikä tarkoittaa menemistä pintaa syvemmälle. Ylätason julistukset ja väittämät eivät ole uskottavia arvolupauksia.

Työnhakijan on näytettävä tunnistaneensa sen perimmäisen ongelman, jonka ratkaisemiseen uutta ihmistä etsitään. Arvolupaus katsoo aina tulevaisuuteen ja on johdettavissa numeroiksi sekä parhaimmillaan jopa arvoksi organisaation loppuasiakkaille.

Lue myös: Kannattaako työnhakijan soittaa rekrytoijalle? Älä soita, ellet ota huomioon näitä asioita

Muista lunastaa arvolupaus

Arvolupaus on laadittava uudelleen jokaista organisaatiota varten. Sitä ei voi kopioida muilta, koska sen toinen keskeinen komponentti olet sinä, ainutkertainen yksilö.

Arvolupauksen muodostamisen edellytys on itsensä ja kohderyhmän vankka tuntemus. Kun paneudut työnhakuun tällaisella pieteetillä, voit olla tyytyväinen aktiivisuuteesi ehtiessäsi hakemaan yhteen työpaikkaan viikossa.

Törkeän, mutta uskottavan arvolupauksen tekemiseen pystyvän työnhakijan mahdollisuudet työllistyä ovat kuitenkin radikaalisti paremmat kuin muilla saman osaamis- ja kokemuspohjan hankkineilla hakijoilla.

Kun työsopimus on solmittu, edessäsi on kenties vieläkin suurempi haaste: arvolupauksen lunastaminen arjessa. Onnea matkaan!

Lue myös:

Johtajan palkka kelpaa jokaiselle, mutta kaikista meistä ei ole vastuunkantajiksi

Miten vastata palkkatoiveeseen? Yksi puhelu antaa varman vastauksen

Mikä ihmeen näköalapaikka? Tätä työpaikkailmoitusten kuluneet vaatimukset ja lupaukset tarkoittavat oikeasti

Palkkatoive menee usein pieleen – miten sinä määrittelet arvosi työntekijänä?