Pätkätyöläisille kesälomat jäävät haaveeksi – Miina on yksi heistä, jotka ovat koko kesän töissä

Pätkätöissä voi käydä niin, että lomat jäävät toistuvasti pitämättä. Jos työ on rahoituksesta kiinni, vaihtuu työpaikka usein harmillisesti kesken lomanmääräytymiskauden. Lomaa voi kuitenkin yrittää neuvotella suuremmaksi.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 12.7.2019.

Suomi on kesälomamaa: heinäkuu on kaikista suosituin aika pitää vuosilomaa. Työssäkäyvistä useampi kuin joka kolmas pitää lomansa heinäkuussa.

Kaikille kesälomaa ei kuitenkaan ole tarjolla: moni pätkätyöläinen ei esimerkiksi pidä lomaa koskaan, ja moni työpaikan vaihtaja huomaa, että lomaa ei ole kertynyt riittävästi.

Vuosilomaa kertyy tyypillisesti 2,5 päivää kuukaudessa (ensimmäiseltä vuodelta kaksi päivää), ja lomanmääräytymiskausi on huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Jos vaihtaa työpaikkaa kesken tämän kauden, esimerkiksi talvella, ei seuraavana kesänä ole montaa lomapäivää plakkarissa.

Yksi tästä syystä kesää töissä viettävistä on Miina Kajos, joka aloitti työt kansalaisjärjestön hankekoordinaattorina alkuvuodesta.

Järjestötöissä työsuhteet tyypillisesti riippuvat hankkeiden rahoituksesta, ja siksi Kajoskin vaihtoi uuteen työhön: aiempi hanke eri työnantajalla ei yllättäen saanutkaan jatkorahoitusta.

”Hankerahoitukset asettuvat usein lomakausien kannalta epäoptimaalisesti”, Kajos sanoo. ”Niitä ei aina pysty ennakoimaan niin, että pitäisi lomia etukäteen, jos jonkun hankkeen rahoitus yllättäen päättyykin.”

Vuokra- ja silpputyöläiset vaikeimmassa tilanteessa

Kajos haluaa korostaa, ettei hän ole lainkaan pahimmassa mahdollisessa tilanteessa: monella vuokratyöläisellä ja silpputyöläisellä lomat jäävät käytännössä kokonaan kertymättä.

”Kahdella korkeakoulututkinnolla ja pitkällä työkokemuksella olen tietenkin eri asemassa kuin joku, jolla tällaisia ei ole.”

Vuokratyöntekijöillekin kertyy vuosilomaa, mutta käytännössä jos työsuhde on lyhyt, vuosiloma korvataan usein työsuhteen päättyessä lomakorvauksella. Jos ansiot ovat pienet, niiden turvin ei lomia omaan piikkiin pidetä.

”Ei minullakaan ole kuukausipalkka koskaan ylittänyt 3 000 euroa, mutta silti minulla on aivan eri tilanne kuin jollakulla, jolla palkka jää täyspäiväisestä työstä selvästi alle 2 000 euron. Ne tilanteet ovat aivan eri planeetoilta”, Kajos sanoo.

Kajoksen kesä ilman lomaa ei ole ensimmäinen laatuaan, mutta ihan jokavuotista se ei ole. Edellinen hanke oli kolmivuotinen, ja työhistoriassa on muitakin vähän pidempiä työsuhteita, jolloin lomat on voinut pitää normaalisti.

Lue lisää työsuhteen eri muodoista »

Lomat rahana tai pakolla

Kun määräaikainen työsuhde päättyy, pitämättömät lomat maksetaan rahana tai työnantaja voi määrätä pitämään ne. Järjestötyössä työtä voi työsuhteen lopussa olla yllättävän paljon.

”Päättyvissä hankkeissa on usein tehtävä loppuraportit ja on muuta byrokratiaa”, Kajos sanoo.

Jos päätös jatkorahoituksesta on kielteinen, jossain välissä raportit on kuitenkin tehtävä. Jos työnantaja laittaa lomalle, kiltti järjestötyöntekijä saattaa tehdä raportit omalla ajallaan myöhemmin.

”Onneksi aika monessa paikassa tehdään nykyään työsopimukset niin, että ne jatkuvat jonkin aikaa vuodenvaihteen yli”, Kajos sanoo.

Miina Kajos arvostaa järjestötyön joustavuutta ja sitä, että ihmiset tekevät työtä yleensä kutsumuksesta. Usein sellaisessa työssä täytyy kuitenkin itse pitää huolta siitä, että tulee myös vietettyä vapaa-aikaa ja lomat pidettyä.

Hänen lapsensa ovat sen verran isoja ja lähipiiri auttavainen, että äidin työskentely kesällä ei enää ole merkittävä ongelma.

”Vaikeimmat vuodet olivat ne, kun lapset olivat eka- ja tokaluokkalaisia. Päiväkodit ovat kesäisinkin auki, mutta pienten koululaisten kanssa oli hankalaa, jos ei ollut kesälomaa”, hän muistelee.

Yksi ratkaisu järjestöjen pätkätyöläisten tilanteeseen voisi Kajoksen mielestä olla se, jos rahoituspäätökset tulisivat vähän aiemmin. Jos työntekijöille jäisi vähän pidempi aika suunnitella aikataulujaan, olisi lomat helpompi pitää. Tällä hetkellä aika loppuu liian helposti kuin seinään.

Toinen helpotusta tuova asia olisi eri työehtosopimusten yhdenmukaistaminen. Kajos on huomannut, että eri järjestöillä on käytössä eri työehtosopimukset, ja pahimmillaan lomakertymä voi alkaa alusta, kun siirtyy yhden TES:n piiristä toiseen.

Lomista voi myös neuvotella

Työntekijä voi vaikuttaa lomiin itsekin parilla tapaa.

Jos edellinen työnantaja on maksanut pitämättömät lomat rahana, ja rahat on onnistunut säästämään, voi uuden työnantajan kanssa neuvotella palkattomasta vapaasta.

Myös palkallisesta lomasta voi yrittää sopia, mitä moni ei ehkä huomaa tehdä.

Siitä osaa kertoa helsinkiläinen keskisuuren järjestön toiminnanjohtaja Riikka. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska asia koskee joitain hänen nykyisiä alaisiaan ja tulevia rekrytointeja.

”Aina kun itse olen viime vuosina vaihtanut työpaikkaa, olen pyytänyt täydet lomat, ja ne olen kyllä aina saanutkin”, hän sanoo.

Hän on oikeastaan sopimusta tehtäessä ilmoittanut, että hän haluaa seuraavalle kesälle täyden palkallisen loman.

”Olen ajatellut, että ehkä he eivät halua minua oikeasti, jos rekrytointi tähän kaatuu”, Riikka sanoo.

Työhaastattelussa halutaan hyvä startti

On tietenkin eri asia hakea johtajaksi kuin rivityöntekijäksi, mutta Riikka on myös myöntänyt alaisilleen ylimääräisiä palkallisia lomia ensimmäiselle kesälle, jos joku on tajunnut sitä sopimusta solmittaessa pyytää.

”Kyse on tietenkin kysynnästä ja tarjonnasta, eikä tällainen neuvottelu kaikilla aloilla ja kaikkien työnantajien kanssa ole mahdollista”, hän myöntää.

Tyypillisesti Riikka on myöntänyt esimerkiksi kaksi viikkoa palkallista lomaa ja tarjonnut työntekijälle mahdollisuutta ottaa palkatonta lomaa sen päälle.

”Rekrytointi on sellainen tilanne, jonka molemmat osapuolet haluavat menevän hyvin. Myös työnantajalla on vahva toive siitä, että sopimuspöydästä lähdetään hyvillä mielin ja että työsuhteen ensimmäiset askeleet otetaan positiivisessa hengessä”, hän sanoo.

Riikka myöntää, ettei budjetoiduista palkoista voi useinkaan neuvotella, mutta viikko tai pari ylimääräistä lomaa muutenkin hiljaisella kesäkaudella ei yleensä haittaa.

Riikka antaa kaksi vinkkiä niille, jotka yrittävät neuvotella vähän ylimääräistä lomaa ensimmäiselle vuodelle.

”Kysyä voi monella tapaa. Kannattaa lähestyä asiaa kivasti ja kohteliaasti. Jos ylimääräisistä lomista tekee kynnyskysymyksen, voi antaa itsestään liian joustamattoman kuvan. Lomia ei kannata ehkä pyytää työhaastattelussa, vaan vasta sopimusta solmittaessa, kun on jo oikeastaan saanut paikan.”

Pyyntö kannattaa myös mitoittaa oikein.

”On hyvä tuntea työnantajaa ja sen toimintaympäristöä sen verran, että tietää, mikä on kohtuullinen pyyntö. Esimerkiksi viikko tai kaksi ja joku hyvä syy perään.”

Lue myös:

Älä tee tätä yleistä virhettä uuteen työhön siirtyessäsi – näin pidät kiinni kesälomistasi

Testaa, näkyykö loman odotus jo naamasta – 10 selvää merkkiä siitä, että olet kesäloman tarpeessa

Lomapalkka – paljonko palkkaa kesälomalla maksetaan ja milloin? Tarkasta tästä

Etkö malta odottaa kesälomaa? Ota nämä kolme keinoa heti käyttöön ensiavuksi