Onko Suomessa houkuttelevaa olla työtön? Kokoomuksen Eero Suutarin mielestä kyllä, vasemmiston Anna Kontulan ei – ”Tämä on Suomen pahin kannustinloukku”

Kokoomuksen ja vasemmistoliiton äänestäjät ja edustajat ovat erimielisiä siitä, onko työttömyysturva liian houkutteleva. Kokoomuksen Eero Suutarin mukaan rajavero on niin kova, että töihin ei monen kannata lähteä. Vasemmiston Anna Kontula sanoo, että hyvin harva on työtön siksi, että työttömänä olisi mukavaa.

”Suomessa on niin hyvät työttömyysetuudet, että täällä on houkuttelevaa olla työtön.”

Tutkimusyhtiö Kantar TNS esitti tämän väitteen suomalaisille Duunitorin pyynnöstä, ja kansa vastasi. 55 prosenttia katsoi, että väite pitää paikkansa, 43 prosenttia oli eri mieltä.

Kokoomusta äänestävät olivat erityisen hanakasti samaa mieltä väitteen kanssa. Jopa 80 prosenttia heistä vastasi, että työttömyysetuudet houkuttelevat. Vasemmistoliiton äänestäjät olivat toisessa ääripäässä: vain 15 prosenttia katsoi, että etuudet houkuttelevat suomalaisia työttömyyteen.

Ketkä ehdokkaat ovat tästä samaa mieltä, ja ketkä eivät? Tee Duunitorin vaalikone ja ota selvää.

Kysyimme asiasta myös kyseisten puolueiden kansanedustajilta Eero Suutarilta (kok.) ja Anna Kontulalta (vas.). He molemmat istuvat eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja pyrkivät jatkokaudelle eduskuntaan kevään vaaleissa.

Artikkeli on osa vaalien alla toteutettavaa Vaalien vastaparit -juttusarjaa, jossa eri mieltä työhön ja työllisyyteen liittyvistä kysymyksistä olevat poliitikot keskustelevat asiasta. Kumman kanta jyrää, päästäänkö samalle aaltopituudelle?

Lue myös lisää Duunivaalit-artikkeleita täältä.

Eero Suutari: Rajaveroasteen tähden ei kannata lähteä töihin

Yrittäjä ja kansanedustaja Eero Suutari Oulun vaalipiiristä on kokoomuksen äänestäjien kanssa samoilla linjoilla.

”Kun katsotaan työttömien rajaveroasteita, niin pienissä ansioissa ne eivät tällä hetkellä todellakaan houkuttele työntekoon. Yksinhuoltajilla, nuorilla tai muilla pientuloisilla se voi olla jopa 80 prosenttia tai ylikin”, Suutari sanoo.

Marginaalivero eli rajavero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta. Rajavero tarkoittaa siis sitä, että kun tulot nousevat työllistymisen tähden, samalla menetetään sosiaaliturvassa korvauksia. 80 prosentin rajavero tarkoittaisi, että 100 euron lisätulosta käteen jäisi 20 euroa. Silloin voi houkuttaa mieluummin jäädä kotiin.

”En millään tavalla halua syyllistää ihmisiä. Tämä on asia joka tuolla turuilla ja toreillakin nousee, että ihmisten ei kannata lähteä töihin.”

Anna Kontula: Työttömät eivät jää kotiin siksi, että se olisi mukavaa

Tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula Pirkanmaan vaalipiiristä on toista mieltä. Hän ei usko, että Suomessa olisi tilastollisesti merkittävää joukkoa, joka voisi työllistyä, mutta ei tee niin, koska on mukavaa olla työtön.

”En ole tavannut yhtään tällaista ihmistä, vaikka olen ollut jatkuvasti työttömien kanssa tekemisissä viimeiset kahdeksan vuotta”, Kontula sanoo.

Hän uskoo, että joitakuita sellaisia ihmisiä voi olla, mutta tutkimustulosten mukaan ei merkittävää määrää. Joitain poikkeustilanteita on.

”On henkilöitä, joiden aiempi tulotaso on ollut verrattain korkea ja jotka kuitenkin ovat sellaisessa työmarkkina-asemassa, että heillä on mahdollisuus työllistyä vain huomattavasti matalamman palkan töihin”, Kontula sanoo.

Tällaisessa tilanteessa ansiosidonnainen työttömyysturva voi olla houkutteleva. Kontula ei pidä rajaveroa pelkässä työttömyysturvassa ongelmana. Työtön saa ansaita kuitenkin 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa etuuksiin, ja senkin jälkeen sovelletaan soviteltua päivärahaa. Mutta ongelma on hänestä todellinen, kun otetaan huomioon koko sosiaaliturva.

”Merkittävä osa työttömistä saa asumistuen ja työttömyysturvan lisäksi vielä toimeentulotukea. Silloin jokaisesta ihmisen tienaamasta eurosta sata prosenttia menee valtiolle, eikä se hyödytä ihmistä itseään pätkääkään”, hän sanoo.

”Tämä on taloudellisessa mielessä Suomen pahin kannustinloukku.”

Perustulo tai yleistuki ratkaisuna

Monet eduskuntapuolueet ovat puhuneet sosiaaliturvan uudistamisen tarpeesta ja sen osana jonkinlaisen perustulon käyttöönotosta. Kokoomus oh puhunut ”yleistuesta”, jossa yhdistyisivät toimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja yleinen asumistuki.

”Muutettaisiin sosiaaliturva sellaiseksi yleistueksi, joka kaunnustaa kouluttautumaan ja tekemään töitä. Sen turvan pitäisi olla alkuvaiheessa tukeva ja hyvä, mutta sitten se pienenisi asteittain kohtuulliselle tasolle”, Eero Suutari sanoo.

Tulorekisterin ansiosta tuki voitaisiin pitkälti automatisoida, mutta sitä pitäisi Kokoomuksen mielestä kuitenkin erikseen hakea ja sen ehtona olisi aktiivinen työnhaku ja osallistuminen työllistymisä edistäviin palveluihin. Automaattisuus tekisi järjestelmästä yksinkertaisen, eikä mukana olisi harkinnanvaraisia osia. Tulojen kasvaessa verotus kiristyisi, mutta jokaisesta tienatusta eurosta voisi jäädä noin kolmannes tuensaajalle. Näin se olisi siis kannustavaa.

Anna Kontula sanoo, että perustulo on ainoa, jolla ongelmat oikeasti ratkaistaan.

Vasemmistoliitto ajaa kaikille maksettavaa 800 euron perustuloa, joka verotettaisiin suurituloisilta pois. Se voisi tulla voimaan aikaisintaan 2023 alkavalla vaalikaudella, mutta sitä kohden voitaisiin jo nyt mennä yhdistämällä yhdeksi perusturvaetuudeksi työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha.

”Pelkästään järjestelmän selkiyttämisellä, yksinkertaistamisella ja työttömyysturvan sanktioiden vähentämisellä päästään jo pikkuisen eteenpäin”, Kontula sanoo.

”Tilanteet ovat välillä aika kafkamaisia. Voi olla, että ihminen kuvittelee tekevänsä kaiken oikein ja kaikkensa työllistymisensä eteen, ja sitten hän onkin tehnyt kaiken ihan väärin ja joutuu karenssiin ties kuinka pitkäksi aikaa.”

Työvoimapalvelut tulisi Kontulan mielestä hänestä niin, että työllistymisen esteitä poistettaisiin ja samalla sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäisiin niin, että pikkutyöt myös yrittäjämuotoisena olisi helpompi sovittaa sosiaaliturvan kanssa yhteen.

”Työtön voi työllistyä joko niin, että saa myytyä itsensä palkansaajaksi, tai vaihtoehtoisesti perustaa yrityksen. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä on niin sekava ja ennakoimaton itsensä työllistäjien kohdalla, että täytyy olla tosi hullu, jos lähtee perustamaan yritystä.”

Aloittavien ja osa-aikaisten pienyrittäjien tilannetta pitäisi hänestä helpottaa, koska harvalla työttömällä on niin valmista yritysideaa, että se tarjoaisi heti täyden toimeentulon.

Suutari: Kiky vähentänyt työttömyyttä

Työttömyys on Suomessa viime vuosina vähentynyt ja työllisyys lisääntynyt. Vuoden 2018 joulukuussa työllisyysaste oli 72,1 prosenttia, kun hallituskauden alussa se oli alle 68 prosenttia.

”Asiantuntijat ovat arvioineet, että puolet työttömyyden vähenemisestä olisi ulkoisia vaikutuksia ja puolet tullut hallituksen tekemällä työllä”, Eero Suutari sanoo.

Hänestä suurin tekijä hallituksen toimista on ollut kiky-sopimus, jonka ansiosta työntekemisen kustannuksia ei ole nostettu samalla tavalla kuin aiemmin.

”Se on saanut kilpailukyvyn takaisin”, hän sanoo.

Vaalien jälkeen koittavissa hallitusneuvotteluissa hän haluaisi edistää maltillisia, kilpailukykyä edistäviä palkkaratkaisuja.

”Meidän pitäisi kasvattaa vientiä ja saada maksettua tämä nykyinen kymmenen miljardin euron rakennevelka seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se tapahtuu niin, että ei kasvateta kustannuksia enempää kuin kilpailijat, mieluummin vähemmän.”

”Myös osaamista ja koulutusta tulee lisätä”, hän sanoo.

Kontula: Suomessa ei ole liikaa työttömyyttä

Anna Kontula sanoo, ettei Suomen työllisyystilanteesta pitäisi olla huolissaan.

”Pikemminkin meidän pitäisi olla huolissaan siitä, että suomalainen tekee nykyään vuodessa enemmän työpäiviä kuin talonpoika keskiajalla. Tuottavuus on satakertainen, eikä työntekoa ole pystytty vähentämään tämän enempää. Se on meidän yhteiskuntamme iso järjestelmäongelma.”

Hän kuitenkin muistuttaa, että ajattelu on hänen omaansa. Vasemmistoliitto on työllisyyskeskustelussa häntä konservatiivisempi.

Kontulan mukaan Suomessa työmarkkinat pyritään ylipäätään rakentamaan niin, että työttömyys säilyisi niin korkealla tasolla, että palkkavaateet pysyvät kurissa.

”Ei olla vielä lähelläkään sitä tasoa, jossa työttömyys olisi niin alhaalla, että se näkyisi palkoissa”, Kontula sanoo.

”Niin kauan kuin työttömyyttä on olemassa, se hyödyttää kapitalistista järjestelmää, koska se pitää tuotantokustannukset alhaalla. Meillä on tahoja, jotka hyötyvät työttömyydestä.”

Eli kun yhteiskunnassa on työttömiä, eivät myöskään työssä olevat uskalla vaatia korkeampia palkkoja, ja työttömät suostuvat töihin vähän pienemmälläkin palkalla.

”Kun yhteiskunnassa elinkeinoelämä hyötyy alhaisista palkoista ja työttömyyden kustannukset lankeavat julkaiselle sektorille, ei ole kannustinta sile, että järjestelmää lähdettäisiin muuttamaan niin, että työttömyyttä saataisiin vähennettyä”, Kontula sanoo.

Vasemmistoliitto lähtisi hänen mukaan tekemään sellaista työvoimapolitiikkaa, joka korostaisi ihmisten autonomiaa.

”Eli enemmän palveluita ja vähemmän kontrollia ja sanktioita”, Kontula sanoo.

Lue myös:

Eduskuntavaalit 2019 – lue tästä kaikki, mitä vaaleista pitää tietää

Millä palkalla tulee toimeen? Puolueilla isoja näkemyseroja – Antti Kaikkonen: ”Jos bruttotulot ovat alle 2000 euroa, tiukkaa sillä on elää”

Vaalitentissä puitiin toimeentuloa – Kansanedustaja Laukkanen: ”2200 euron kuukausipalkka on pääkaupunkiseudulla minimi”

Duunitori vie työelämän tärkeimmät aiheet lounaspöytiin – eturivin poliitikot väittelevät vaalitenteissä työstä ja toimeentulosta

Perustulokokeilun ensitulokset julki – köyhyystutkija ja ekonomisti yhä täysin eri linjoilla: ”Vaikutus oli nolla”