Oikea joulupukki ei ehdi joka paikkaan itse, joten avustajia tarvitaan. Monet suomalaiset tekevät joulupukkikeikkaa myös ulkomailla. Tapasimme heistä kaksi: toinen on tuonut toivoa esimerkiksi tsunamin uhreille ja toinen ohjannut sotilassoittokuntaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 24.12.2018.
”Japani on joulupukin ihannemaa”, sanoo Timo Alarik Pakkanen, ehkä Suomen tunnetuin joulupukki, tai siis oikeaa joulupukkia auttava pukki.
Pakkanen on tehnyt joulupukkikeikkaa jo vuodesta 1961, ja ulkomailla hän on kiertänyt punanuttu päällään jo 1990-luvun alusta. Nähty on monet Euroopan ja Aasian maat, mutta kestosuosikki Pakkaselle on Japani. Siellä hän on nytkin, ja antaa haastattelua yömyöhään Skypen välityksellä.
Japanissa hienoa on, että kaikki vauvasta vaariin uskovat joulupukkiin, Pakkanen sanoo.
”Japanilla on tuhansia vuosia pitkä historia, täällä pidetään mystisistä hahmoista. Joulupukki kuuluu niihin.”
Pakkasen mukaan niin muumit kuin joulupukki ovat Japanissa äärimmäisen suosittuja, ja monet tietävät, että hahmojen kotimaa on Suomi.
Pakkanen kokeekin edustavansa Japanissa joulupukin suomalaisuutta ja yleisesti Suomea. Myös siviilliasussa hänet usein tunnistetaan joulupukiksi: Pakkasen muhkea valkoinen parta on aito, mitä nyt pukkina siihen laitetaan vähän lisäpituutta. Äidiltä on vielä peritty iloiset silmät, joten ihmiset eivät yleensä ujostele tulla puhumaan hänelle – vaikka japanilaiset ovatkin Pakkasen mukaan suomalaisia ujompia.
Pukki toi toivoa tsunamin uhreille
Kodeissa pukki ei Japanissa käy. Perinne on omaksuttu yhdysvaltalaisilta toisen maailmansodan jälkeen, eikä amerikkalainen pukkikaan ovia kolkuttele, vaan jättää yön pimeydessä lahjat kuusen alle. Joulupukki kiertää Japanissa julkisia paikkoja: esimerkiksi tavarataloja, alakouluja, lastentarhoja ja vammaisten lasten kuntoutuskeskuksia.
”Sitä ei ulkopuolelta tajuakaan, kuinka tärkeää tällaisille lapsille joulupukin ilmestyminen on”, Pakkanen sanoo.
Upeimpia ovat sellaiset keikat, joissa on sekä tarhaikäisiä lapsia että isovanhempia. Koskettavimmasta päästä pukkikeikkoja oli, kun Pakkanen vieraili vuonna 2011 tsunamin tuhoamassa Tohokun maakunnassa. Joulupukki oli mukana viemässä lahjoituksena saatuja avustuksia, esimerkiksi lasten sosepurkkeja.
”Se oli raskas keikka meikäläisellekin, mutta toisaalta oli hyvä olla mukana viemässä sinne lohtua ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta”, Pakkanen sanoo.
Siellä hän todisti myös jotain erityistä japanilaisesta mielenlaadusta: katastrofin jälkeenkään ei jäädä murehtimaan epätoivossa, vaan katsotaan tulevaisuuteen ja aletaan raivata ja rakentaa.
”Tämä on japanilaisissa uskomaton piirre, josta Suomessakin olisi paljon opittavaa.”
Joulupukki edusti Suomea vapaaehtoisena Bakussa
Pasi Nokelainen oli koti-isänä Azerbaidžanissa, vanhempainvapaalla työstään ulkoministeriön viestinnästä. Maan pääkaupungissa Bakussa ei ollut Suomen edustustoa, ja nähtyään, että Suomi oli lähettänyt Rion olympialaisiin omalle messuosastolleen joulupukin, Pasi päätti tarjoutua vapaaehtoishommiin.
Hän esiintyisi erilaisissa EU-maiden kulttuuritapahtumisissa joulupukkina ja pitäisi samalla Suomelle esittelypöytää. Ulkoministeriössä innostuttiin, ja Suomesta lähetettiin Bakuun esitteitä ja pukin nuttu partoineen. Joulupukki antoi Bakussa myös useita haastatteluja paikallisille tiedotusvälineille.
”Joulupukki oli hyvin suosittu myös lastenjuhlilla, joissa esiinnyin”, Nokelainen muistelee. Ulkona saattoi olla jopa 36 astetta lämmintä, joten etenkin paksu tekoparta on jäänyt mieleen myös tukaluudestaan.
”Se taitaa olla sisäpuolelta jo aika keltainen”, Nokelainen naurahtaa.
Joulupukki soittokunnan kapellimestarina – hengenvaarasta huolimatta
Vuonna 2017 Suomi osallistui maailman suurimmille kirjamessuille Teheranissa, Iranissa. Satavuotiasta Suomea lähti myös edustamaan Azerbaidžanista tuttu pukki, Pasi Nokelainen. Se keikka on jäänyt mieleen pukin-uran hauskimpana ja jännittävimpänä.
Ohjelmassa oli sovittu, että maan parlamentin puhemies Ali Larijani kiertää avajaispuheensa jälkeen messuosastoilla ja tapaa Suomen osastolla vetonaulan, joulupukin. Tv-kamerat seuraisivat puhemiestä tiukasti, ja tämä oli hyvä tilaisuus kertoa iranilaisille satavuotiaasta Suomesta.
Puheet kuitenkin venyivät, ja alkoi näyttää varmalta, ettei Larijani ehtisi osastoille ollenkaan. Oliko pukki lentänyt Korvatunt…. ei vaan Bakusta Teheraniin turhaan?
Suurlähetystön paikallinen työntekijä esteli pukkia menemästä sisään kirjamessujen VIP-avajaisiin: paikalla oli hänen mukaansa ainakin kolmen eri turvallisuuspalvelun turvamiehiä. Jos ovista pamahtaisi saliin naamioitunut mies, joka pyrkii maan yhden korkeimman poliitikon lähelle, Nokelainen voitaisiin ampua.
Nokelainen päätti kuitenkin toimia heti tilaisuuden päätyttyä ja VIP-vieraiden tultua ulos avajaisista ja lähdettyä autoilla tiehensä. Hän oli laittanut pukin tamineet päälleen ja kekkaloi kapellimestariksi ohjaamaan Larijanin kunniaksi ulkona odottanutta soittokuntaa, pyytämättä ja yllättäen.
”Joskus on vain tartuttava tilaisuuteen ja toimittava”, Pasi naurahtaa nyt, ihan yhtenä kappaleena.
Soittokunta intoutui seuraamaan joulupukin mestarointia. Paikalle yhä olleiden toimittajien ja kuvaajien kamerat kääntyivät joulupukkiin. Suomen suurlähettiläs pääsi kertomaan Suomesta ja median kautta saatiin viestiä ulos siitä, että Suomen osastolla pääsee pukkia tapaamaan.
Varsinaisilla kirjamessuilla Iranin internet meinasikin mennä ”rikki” kaikista joulupukin kanssa otetuista ja nettiin ladatuista tuhansista selfiekuvista.
”Ruotsin piste oli siinä meidän vieressä ja heidän kateellinen messupäivystäjänsä huusi, että pukki on oikeasti Ruotsista, mutta kuittasin, että tuo nyt on ihan fake news”, Nokelainen sanoo.
Artikkeli on julkaisu ensimmäisen kerran 22.12.2018. Duunitori julkaisee jouluna uudelleen teemaan sopivia sisältöjä.
Lue myös:
Kukkakauppias Johanna Jokinen on joulunakin töissä – näin asiakkaiden käytös muuttuu joulupyhinä
Esa Salminen
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
