Jos tuntuu, että motivaatio on kateissa työelämässä tai opinnoissa, kannattaa vastata kolmeen kysymykseen: haluanko, pystynkö ja uskallanko. Psykologi Hanna Siefen kertoo, miksi.
Työelämässä tulee väistämättä vastaan tilanteita, jolloin motivaatio on kateissa. Kaikki työtehtävät eivät voi olla yhtä motivoivia ja joskus on vain hetkiä tai päiviä, jolloin mikään ei oikein tunnu sujuvan – eikä kiinnostavan.
Motivaatiota tarvitaan myös oppimiseen. Jos opiskelu ei motivoi, on hankalaa sisäistää uusia asioita tai varsinkaan valjastaa opittuja asioita käytäntöön. Oppiminen linkittyy myös vahvasti uteliaisuuteen: usein uteliaisuus uutta kohtaan ajaa ihmiset luontaisesti oppimaan.
Näitä teemoja psykologi ja valmentaja Hanna Siefen käsittelee kirjassaan Uteliaisuuden taito – Kun oppiminen on tietämistä tärkeämpää (Tuuma 2021). Siefenin mukaan uteliaisuus on aliarvostettu luonnonvara.
”Olemme virittyneet olemaan uteliaita. Janoamme oivalluksia ja yllättymistä. Haluamme ihmetellä, kokeilla, rakentaa, purkaa, selvittää ja tutkia. Meillä on valtava kapasiteetti oppia ja ratkaista mutkikkaitakin ongelmia”, Siefen kuvailee teoksessa.
”Uteliaisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, kuten arkemme usein osoittaa. Uteliaisuuden rinnalla ihmiselle on luontaista myös laiskuus ja turvallisuushakuisuus. Kun olemme jotain oppineet, emme siitä suosiolla luovu.”
Tietäminen tarjoaa Siefenin mukaan lupauksen hallinnan tunteesta monimutkaisessa maailmassa.
”Saatamme myös sitoa osaamiseen ammatti-identiteettimme ja omanarvon tunteemme. Tämän tiedän ja tämän osaan, joten voin tuntea olevani hyvä ja hyödyllinen.”
Lue myös: ”Mikä sinua motivoi?” – vastaa näin työhaastattelussa
Motivaatio kateissa? Vastaa näihin kysymyksiin
Uteliaisuuden taito linkittyy vahvasti motivaatioon. Siksi psykologi Hanna Siefen kehottaa vastaamaan kolmeen keskeiseen kysymykseen: haluanko, pystynkö ja uskallanko.
”Nämä kysymykset ratkaisevat, tapahtuuko oppimista vai ei. Ne ratkaisevat, päätämmekö toimia uteliaasti vai emme. Ne ovat motivaation perusta”, Siefen sanoo.
Motivaation peruskysymykset
Haluanko?
”Kysymyksen tutkiminen uteliaasti auttaa ymmärtämään, millaiset oppimisteot ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä.”
Pystynkö?
”Kysymys auttaa tutkimaan sitä, mihin koen pystyväni lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Millaisiin oppimistekoihin resurssit riittävät tänään, ja mitä asioita itsessä on ylipäätään mahdollista kehittää? Mistä löytää oppimisen virtaustila?”
Uskallanko?
”Kysymys auttaa tutkimaan ajatusmallejani siitä, millaisena olen hyväksytty ja arvokas. Kuuluvatko epävarmuus ja keskeneräisyys osaksi myönteistä minäkuvaa? Oppimisteot usein vaativat riskinottoa sen suhteen, kuinka osaavana näyttäytyy sekä itsen että muiden silmissä.”
Lue myös: Mitä ovat elinikäisen oppimisen avaintaidot? Omaksu 8 taitoa, joilla pysyt kehityksen mukana
Näin kysymykset auttavat eteenpäin
Miten nämä kolme motivaation peruskysymystä sitten auttavat tilanteessa, jossa on motivaatio kateissa? Haluatko-kysymykseen on tärkeää vastata, koska sen avulla voi selvittää, onko jokin teko itselle tärkeä vai ei.
”Oma halu on motivaation perusta. Se auttaa toimimaan uteliaasti niin mukavissa kuin vaikeissakin oppimisen hetkissä”, Siefen kuvailee kirjassa.
”Halu on yhtä lailla kohti menemistä kuin myös valintaa siitä, mitä kohti en nyt halua mennä. Halu auttaa valitsemaan, mihin toimintaan resursseja suunnataan, eli määrittelemään, mikä on olennaista. Sen lisäksi halu tuo mukanaan motivaation lähteä tarkastelemaan itseen liittyviä uskomuksia.”
Pystytkö-kysymys puolestaan herättää pohtimaan joskus syvälle iskostuneista ajatuksia siitä, mihin kykenemme.
”Tunnemme tyydytystä ja turvaa siitä, että tiedämme, millaisia olemme, mitä osaamme ja mitä voimme itsessämme kehittää ja mitä emme. Olipa kyse uudesta näkökulmasta itseen tai työhön, on epämiellyttävää päästää irti tutusta ja turvallisesta ajatuksesta”, Siefen sanoo.
”Kaipaamme yllättymistä ja uusia oivalluksia, mutta epävarmuus tuo mukanaan myös huolta. Kyseessä on uteliaisuuden ja varovaisuuden jatkuva taisto – tarve olla varma ja epävarma yhtä aikaa.”
Usein siis pieni omien uskomusten ja ajastusten ravistelu saattaa avata silmät siihen, mitä kaikkea uutta voisikaan oppia – tai jo valmiiksi osata. Siksi on vaarallista lukittautua liikaa siihen, missä on hyvä ja missä huono. Silloin saattaa menettää monta uutta mahdollisuutta tai kokemusta.
Lue myös: Omien vahvuuksien tunnistaminen työnhaussa – katso vinkit
Uskallatko kokeilla jotain, mitä et osaa?
Viimeisenä oleva uskallatko-kysymys puolestaan liittyy hyväksynnän tarpeeseen.
”Hyväksynnän tarve on niitä ihmiselämän periaatteita, joilla on valtavan suuri merkitys toiminnallemme. Olemme keskellä elämän mittaista oppimisprosessia, jonka avulla luomme sisäistä mallia: millaisena minä olen hyväksytty ja arvokas?” Siefen toteaa kirjassa.
”Vastausta tähän kysymykseen haemme sekä omasta elämänhistoriasta että siitä ympäristöstä, jossa kulloinkin olemme.”
Jos omanarvontuntonsa sitoo osaamiseen, voi ajautua vaikeuksiin. Sillä samalla kun osaaminen hellii egoa, jämähtää helposti paikalleen.
”Oppimisen ja uuden kokeilun houkuttelevuus pienenee. Nehän saattavat osoittaa keskeneräisyytemme ja horjuttaa näin myönteistä mielikuvaa itsestämme”, Siefen kuvailee.
Tästä syystä olisi tärkeää oppia erottamaan toisistaan työsuoriutuminen ja omanarvontunto. Silloin on helpompi hyväksyä omat keskeneräisyydet sekä heikkoudet.
Lue myös:
Kuinka erottua työnhaussa? Tee tämä testi ennen haastattelua tai hakemuksen lähettämistä
Tökkiikö työ ja ahdistaako arki? Saatat kärsiä boreoutista – lue, mistä on kyse
Tunnistatko nämä? 3 yleistä ansaa, jotka tekevät työpäivistä ankeita ja tehottomia
Oletko väärässä työssä? 6 hälytysmerkkiä paljastavat totuuden
Laura Glad
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
