Natalia Salmela on viestintäalan yrittäjä, bloggaaja ja toimitusjohtaja, joka ei epäröi puhua rahasta. Vähävaraisesta perheestä ponnistanut Salmela vaihtoi shoppailun sijoittamiseen ja suunnittelee tulevaisuudessa viettävänsä varhaisia eläkepäiviä aurinkoisemmissa maisemissa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 2.8.2019.
Natalia Salmela aloitti työnteon 15-vuotiaana nuorisofoorumin verkkosaitin toimittajana. Nyt 16 vuotta myöhemmin Salmelan White Trash Disease -blogi on tehnyt hänestä paitsi menestyvän yrittäjän myös Satokausikalenterin toimitusjohtajan.
Tässä välissä Salmela on ehtinyt tehdä monenlaista työtä: tutuksi on tullut puhelinmyynti, synnytysosaston laitoshuolto, sanomalehden painaminen, ravintolamaailma ja vaatekaupat.
Heti vakityöelämään päästessään Salmela päätti hankkia oman asunnon, sillä Helsingin vuokrataso on korkea.
”Ostin ensiasuntoni 25-vuotiaana, johon mennessä olin säästänyt noin 25 000 euroa. Säästin käsirahan 2 000 euron kuukausituloista”, Salmela kertoo.
Samoihin aikoihin Salmela innostui sijoittamisesta.
”Aluksi sijoitin rahastoihin 300 euroa kuukaudessa. Nykyään sijoitan asuntoihin ja yrityksiin, sillä yrittäjänä olen itse vastuussa omasta eläkkeestäni ja sijoittaminen on tapa varautua tähän. Haaveilen, että voisin eläköityä päivittäisestä työnteosta jo huomattavasti tavallista eläkeikää aikaisemmin.”
Taloudellinen riippumattomuus mahdollistaisi intohimojen toteuttamisen ulkomailla – Salmela haaveilee omasta puutarhasta ja viinikellarista aurinkoisemmissa maisemissa.
Aina uudet kengät vaihtuivat osakesalkuksi
Natalia Salmela on onnistunut siinä, mistä moni haaveilee. Hänen yrityksensä liikevaihto oli viime vuonna noin 220 000 euroa. Oman talouden hallinnassa onnistuminen on saanut hänet puhumaan rahasta avoimesti mediassa.
”Rahakeskustelu on vasta viime aikoina ottanut tuulta siipiensä alle etenkin naisten keskuudessa, ja se on vain hyvä asia. Keskustelun myötä tietämyksen taso paranee ja ihmiset saavat vinkkejä ja oppeja helpossa muodossa esimerkiksi somekanavien kautta.”
Talouden ymmärtäminen kuuluu Salmelan mielestä yleissivistykseen: raha kuuluu jokaisen arkipäiväiseen elämään, joten on järkevää opetella käyttämään sitä oikein.
”Rahakeskusteluun on vaikuttanut osaltaan myös se, että ekologisen tiedostavuuden myötä esimerkiksi shoppailu ei ole enää yhtä suosittu teema kuin mitä se oli oman blogini alkutaipaleella. Nykyään on coolimpaa omistaa osakesalkku kuin aina uudet kengät.”
Rahakeskustelu tiivistynyt pääkaupunkiseudulle
Natalia Salmela toivoisi julkiseen rahakeskusteluun monimuotoisuutta. Tällä hetkellä se tahtoo tiivistyä pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen puheenaiheeksi.
”Olisi hienoa kuulla inspiroivia tarinoita hyvästä taloudenhallinasta vaikkapa sähköasentajan näkökulmasta.”
Salmela on itse kirjoittanut ensimmäisen blogikirjoituksensa rahasta jo vuonna 2015, jolloin hän tienasi vain murto-osan nykyisistä tuloistaan. Hänestä olisi tärkeää, että jokainen voisi puhua rahasta avoimesti tulotasosta riippumatta: jos ei ole mahdollista sijoittaa, voi pohtia esimerkiksi fiksumpaa taloudenhallintaa tai säästämistä.
Rahakeskustelu kun ei koske vain suuria sijoituksia ja asuntokauppoja, vaan voisi koskettaa meistä jokaista.
”Olen rahateeman osalta kohdannut näkemyksiä, että rahasta puhuminen on brassailua tai että rahalla ei saa onnea. Suomessa ei olla totuttu siihen, että joku vapaaehtoisesti puhuu numeroilla omista tuloistaan, ja siksi se sekoitetaan kehuskeluun. Minä suhtaudun rahaan analyyttisesti, minkä ansiosta siitä puhuminen on minulle helppoa.”
Salmelan mukaan Suomessa raha on edelleen tabu, johon liittyy naapurikateutta, epäilystä ja luottamuksen puutetta järjestelmää kohtaan:
”Moni tuntuu edelleen mieluummin säästävän patjan alle kuin sijoittavan rahaa.”
Rahakeskustelua tulee seurata mediakriittisesti
Salmelan mielestä raha on tällä hetkellä mediassa samanlainen megatrendi kuin fitness oli joitain vuosia takaperin. Tuolloin jokainen kävi salilla ja tarkkaili proteiinin saantiaan – Salmelakin.
”Medialukutaito on tänä päivänä välttämätöntä. Juttuihin kannattaa suhtautua joko inspiraation kannalta tai sitten jättää ne omaan arvoonsa.”
Kuten terveysbuumeja myös rahakeskustelua kannattaa seurata varauksella. Se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä osukaan omaan elämään.
”Yleisesti avoin keskustelu tarjoaa ihmisille pohdittavaa ja erilaisia näkökulmia. Kannatan raha-asioissa omaa oppimista ja tutkimista, pelkän mediassa käytävän keskustelun varaan ei kannata taloudellista osaamistaan rakentaa.”
Lue myös: Tyhjenikö tili taas? Katso 10 tapaa, joilla saat enemmän rahaa säästöön
”Työnteolla voi rikastua”
Natalia Salmela on säästänyt niin kauan kuin muistaa.
”Olen laittanut jokaisesta palkastani sivuun jotain jo teini-ikäisenä. Perheemme oli vähävarainen, ja säästämisellä varauduin tulevaisuuteen sekä isompiin kertahankintoihin. Ensimmäisestä palkastani ostin perheellemme uuden television.”
Vaikka Salmela on säästänyt parhaimmillaan kaiken, mikä ei ole mennyt akuuttiin elämiseen, eli vuokraan, laskuihin ja ruokaan, ei hän tunne joutuneensa karsimaan mistään – paitsi vapaa-ajastaan.
”Siitä on ollut pulaa niin kauan kuin muistan. Kun opiskelijana kaikki vapaa-aika iltaisin ja viikonloppuisin meni töiden parissa, rahaa ei koskaan ehtinyt käyttämään mihinkään.”
Salmelan mielestä sanonta, jonka mukaan ”työnteolla ei voi Suomessa rikastua”, on täyttä puppua.
”Mikäli näin tosiaan olisi, mitä toivoa vaurastumisesta olisi, ellei olisi sattunut syntymään varakkaaseen perheeseen. Suomessa moni voi vaurastua. Taloudellista tasa-arvoa on madallettu moniin muihin maihin verrattuna esimerkiksi ilmaisella koulutuksella ja yhteiskunnan tukijärjestelmällä.”
Työnteossa arvokasta ei ole ainoastaan raha
Natalia Salmela haluaa kannustaa laajentamaan näkökulmaa työntekoon ja suhtautumaan työhön muunakin kuin pakollisena laskujen maksajana.
Vaikka Salmelalla on nyt monen haaveilema ura markkinoinnin ja median parissa, hän sanoo silti viihtyneensä jokaisessa työpaikassaan elämänsä varrella.
”Minulla ei ole ollut elämäni aikana yhtään kurjaa työpaikkaa, vaan olen aina tehnyt työtä avoimin mielin ja iloinnut siitä, että voin oppia uutta ja kohdata erilaisia ihmisiä. Kaikki työ on arvokasta, ja nykyään yrittäjänä koen yritystoiminnan yhtenä parhaista puolista sen, että voin työllistää muita ihmisiä.”
Salmela arvostaa työssä rahan lisäksi kertynyttä kokemusta, oppimispolkua ja kasvua ihmisenä.
”Tämän vuoksi työpaikkojen vaihtuvuutta ei pitäisi pelätä, vaan suhtautua niihin mahdollisuutena kokeilla uutta polkua”, hän rohkaisee.
Lue myös:
Miira Parhiala
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
