Sointu Borg oppi kantapään kautta kalliin läksyn: ”Aina on ihmisiä, jotka käyttävät toisen empaattisuutta hyväkseen”

Diili-voittaja Sointu Borg uskoo, että työelämässä on tilaa tunteille ja että tasa-arvoon on vielä matkaa. Nyt hän vastaa kymmeneen työelämän myyttiin sanojaan säästelemättä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 12.9.2021.

Sointu Borg, 29, ei pelkää näkyä tai kuulua. Suorasanainen nainen herätti Diili-ohjelmassa ihastusta ja vihastusta ja korjasi lopulta voiton kotiin.

Borgilla on takanaan julkinen, koko kansalle televisioitu rekrytointiprosessi, jossa paineensietokyky ja luovuus olivat koetuksella. Diili-voittajana Borg lunasti paikkansa muun muassa radiojuontajana, näyttelijänä ja yrittäjänä tunnetun Jaajo Linnonmaan kehitysjohtajana. 

Paitsi uuden työpaikan, Diiliin osallistuminen antoi Borgille paljon muutakin, kuten uudenlaista itseluottamusta ja rohkeutta tavoitella haaveitaan.

”Melkein jätin hakemuksen lähettämättä Diiliin. Ajattelin, että miten meikäläinen pärjää siellä toimitusjohtajien joukossa. Haluan kannustaa esimerkilläni etenkin muita nuoria hakemaan rohkeasti töitä ja luottamaan omaan osaamiseen. Meissä kaikissa on piilotettua potentiaalia, joka pitää uskaltaa kaivaa esiin.”

Tässä artikkelissa Sointu Borg vastaa yleisiin työelämään liittyviin myytteihin ja uskomuksiin omaan suorasukaiseen tapaansa.

1. Suomalainen työelämä on tasa-arvoista

"Tarua. En halua rakentaa sukupuolten välille vastakkainasettelua, mutta kyllähän se on ihan fakta, että miesten prosentuaalinen osuus johtotehtävissä on isompi kuin naisten. 

Olen huomannut, että usein, kun haetaan jämäkkää johtajuutta, valitaan tehtävään mies. Sen näki Diilissäkin, että siinä missä nainen nähdään hankalana, pidetään samankaltaista miestä jämäkkänä johtajana.

Toivoisin, että johtajuutta ei sukupuolitettaisi tällä tavalla, vaan puhuttaisiin vain hyvistä johtajista. 

Työelämän tasa-arvossa on edelleen tekemistä. Se näkyy myös yhteiskunnallisessa keskustelussa, kuten nyt, kun on puhuttu esimerkiksi sukkahousu- tai huulipunahallituksesta."

2. Naiset ovat miehiä harvemmin tärkeissä johtotehtävissä, koska eivät halua edetä urallaan

"Tarua. Halua varmasti on, mutta ei välttämättä uskallusta.

Kyse ei ole ainoastaan työelämästä, vaan yhteiskunnan rakenteista ja siitä, miten meitä kasvatetaan. Tyttöjä ja poikia kasvatetaan edelleen tietynlaiseen malliin, joka vaikuttaa siihen, miten itseään ja osaamistaan tuodaan esiin. 

Tutkitusti miehet saattavat arvioida oman taitotasonsa vähän todellista tasoa ylemmäs, kun taas naiset tapaavat vähätellä osaamistaan. Tämä vaikuttaa väistämättä urakehitykseen.

Lisäksi näin kolmenkymmenen ikävuoden kynnyksellä olen havahtunut siihen, miten raakaa työelämä on nuorelle naiselle ja naisille ylipäätään. Tässä iässä on alettava miettimään lisääntymisasioita.

On ahdistavaa, että nyt kun olen vihdoin päässyt hevosen selkään, pitää alkaa miettiä tällaisia asioita. Sen sijaan esimerkiksi presidenttimme näyttää mallia, miten miehellä asialla ei ole samanlainen kiire. 

Puhumattakaan siitä, miten asiaan suhtaudutaan työnhaussa. Moni kaverini täräyttää ihan omatoimisesti työhaastattelussa, että ei ole lisääntymässä seuraavaan neljään vuoteen, jotta ei tulisi syrjityksi prosessissa."

3. Naisen on oltava huoliteltu menestyäkseen työelämässä

"Toivottavasti tarua. Ulkonäön vaikutusta työelämässä on tutkittu, mutta itse toivon ja haluan välittää viestiä, että huoliteltu ulkonäkö ei saa olla itseisarvo, eikä uralla eteneminen saa olla siitä kiinni.

Mielestäni nainen saa olla huoliteltu ja tulla töihin pikkumekossa ja korkkareissa, mutta jos häntä ei kiinnosta puunata hiuksia, meikata tai laittaa kynsiä, ei siitä pidä rangaista.

Tästä huolimatta koen, että menestyvän naisjohtajan malli tuntuu olevan aika kapea. Pahimmillaan olen nuorena likkana kuullut, miten korkeassa asemassa oleva miespuolinen yritysjohtaja kertoi kovaan ääneen, millainen senttimäärä on sovelias naisen kengän koroille. Se oli pöyristyttävää kuunneltavaa."

4. Tunteet eivät kuulu työelämään

"Tarua. Mielestäni on aivan idioottimaista ajatella, että ihmisten pitäisi olla töissä robotteja. Tai että esimerkiksi itkuun purskahtaminen työtilanteessa olisi hirveän fataalia. 

Tunnen itse hyvin vahvasti. Nauran herkästi ja itken helposti liikutuksesta. Jos joskus työllistän ihmisiä, ja työntekijäni kertoo olevansa raskaana tai menevänsä naimisiin, niin varmasti purskahdan itkuun. 

Joku saattaa vaivautua pillittävästä pomosta, mutta mielestäni se kertoo myötäelämisen taidosta. Monesti ihminen, joka ei osaa kanavoida omia tunteitaan, ei osaa tunnistaa niitä myöskään toisessa.

Tietenkään ei voi olla tunteidensa vietävänä, mutta on tärkeää saada näyttää myös surua, turhautumista ja pettymystä. On täysin sosiopaattista meininkiä, jos tunteita ei saa näyttää."

5. Empatiakyky on johtajan tärkein ominaisuus

"Totta. Itse ainakin haluan empaattisen esihenkilön, jolla on tunneälyä ja joka aistii minusta asioita ja osaa sitä kautta johtaa minua oikein. 

Olen empaatti. Se tarkoittaa, että muiden tunnetilat ja energiat tarttuvat minuun helposti. Olen saanut aikuisiällä opetella sitä, miten en ota muiden tunteita kantaakseni. 

Empatia on tärkeä taito, mutta aina tulee olemaan myös ihmisiä, jotka haluavat käyttää toisen empaattisuutta hyväkseen. Emotionaalinen manipulaatio ja sen työkalut ovat valitettavasti käytössä työelämässä. Jos haluat oikeasti menestyä ja mennä eteenpäin, niin välillä pitää osata myös sulkea se empatia pois."

6. Vaatimattomuus kaunistaa

"Tarua. Vaatimattomuus on hyvästä, mutta pitää myös osata ottaa oma kenttänsä ja mainostaa omaa osaamista rempseästi ja röyhkeästi. 

Olen itse kamppaillut sen kanssa, miten paljon saan tai voin olla esillä. Olen antanut haastatteluja medialle ja joskus erehtynyt lukemaan, mitä keskustelupalstoilla tai kommenteissa minusta ollaan mieltä. 

Sanotaan, että paskan määrä on vakio, ja se pätee myös tähän. Aina siellä on tietty prosenttiosuus ihmettelemässä, että minkä takia sen pitää itseään kaikkialle tyrkyttää. 

Miksi en voisi mennä lehden kanteen tai antaa haastattelua? Siksikö, että se on itsenä mainostamista? Mielestäni etenkin naisten pitäisi nimen omaan opetella sanomaan suoraan, että olen tässä asiassa hiton hyvä ja piinkova ammattilainen."

7. Liike-elämässä menestyminen vaatii teräviä kyynärpäitä

"Totta. Olen itse oppinut tämän kantapään kautta. Aikaisemmin työelämässä ja ihmissuhteissa olen laittanut toistuvasti muiden hyvinvoinnin itseni edelle. 

Töitä tehdään ihmisten kanssa, ja ihmisiä on laidasta laitaan. Välillä kyynärpäätaktiikka tarkoittaa sitä, että ei anna huonosti käyttäytyvien kollegoiden tai epäasiallisten pomojen kävellä yli.

Paljastan salaisuuden. Diilissä oli yksi kilpailija, joka oli mielestäni yksi porukan taitavimmista, mutta hän ei uskaltanut pitää meteliä itsestään. Hän koki, että jos hän pitäisi puoliaan ja kertoisi tekemästään työstä jämptisti, se nähtäisiin pöyhkeytenä. 

Tiesin, että eräässä tehtävässä hän oli tehnyt kaiken työn, mutta että muut tulisivat keräämään kunnian siitä. Pidin hänelle palopuheen ja kannustin kertomaan suoraan, mitä kaikkea hän oli tehtävän eteen tehnyt. Hän ei kuitenkaan halunnut näin tehdä, vaan putosi pois kisasta. Jälkikäteen hän myönsi, että olisi kannattanut pitää puoliaan."

8. Verkostoilla on iso merkitys menestymiselle

"Totta. Diilissä yksi avain voittooni oli se, että emännöintityöni kautta olin tavannut hirveästi ihmisiä. 

Suomi on todella pieni maa. Kun olen työkseni kestinnyt yrityspamppuja, on tullut selväksi, miten pieni piiri pyörii näissä johtohommissa. Sitä pitää vaan miettiä, miten voisi itse päästä mukaan kerhoon. 

Tärkeintä on saada mainetta hyvänä tyyppinä ja tuntea oikeanlaisia ihmisiä. 

Itse saan esimerkiksi LinkedInin kautta paljon yhteydenottoja, joissa pyydetään lähtemään kahville ilman sen suurempia yhteisiä kiinnostuksenkohteita tai tavoitteita. 

Vastaan näihin yleensä kieltävästi, sillä en ymmärrä tällaista verkostoitumista. Jos sen sijaan on mahdollista sparrailla esimerkiksi uravalmentajan kanssa, kannattaa sellaisiin tilaisuuksiin tarttua rohkeasti. Uskon, että verkostoissa laatu korvaa määrän."

9. Motivaatio työtä kohtaan on tärkeämpi kuin työkokemus

"Totta. Tietysti kaikilla on joskus päiviä, jolloin työ ei kiinnosta yhtään, mutta kyllä työhön pitää lähtökohtaisesti olla jonkinlainen mielenkiinto ja draivi, koska silloin sitä on nälkäinen oppimaan ja tekemään. 

Jos työ ei ole millään tavalla motivoivaa, niin sitä lähtee helposti alisuorittamaan ja menee zombiutumisen tilaan, jossa millään ei ole enää mitään merkitystä. 

Jos minun pitäisi työllistäjänä valita, otanko tosi kokeneen ja vähän kyynistyneen tekijän vai tyypin, jolla ei ole niin paljon kokemusta, mutta hirveän kova draivi, niin kyllä minä ottaisin jälkimmäisen. Kyllä hän varmaan välillä ajaisi vähän puuta päin, mutta niinhän me kaikki."

10. Palkka kertoo arvostuksesta

"Totta. Olen itse kroonisesti alihinnoitellut itseäni läpi elämäni. Olen opetellut siihen, että ei ole itsekkyyttä tai pöyhkeyttä pyytää työpanoksestani itseäni motivoiva summa.

Työsuhteessa työntekijä myy aikaansa ja osaamistaan, jolle palkkaneuvottelussa sovitaan arvo. Siksi keskustelu voi tuntua henkilökohtaiselta, ja esihenkilön on helppo mokata näissä tilanteissa.

Kun työntekijä ottaa palkankorotuksen puheeksi, hän on luultavasti kerännyt itseään jo viikkoja sitä keskustelua varten. Jos tällaisessa valmiiksi ahdistavassa ja jännittävässä tilanteessa kohtaa vielä vähättelyä, voi työntekijän arvostus koko organisaatiota kohtaan romahtaa. 

Palkasta pitää uskaltaa puhua ja sitä pitää uskaltaa pyytää. Harvoin esihenkilö oma-aloitteisesti toteaa, että hyvää joulua ja tässä palkankorotus.

Voin paljastaa, että kun kävin palkkakeskustelua Jaajon kanssa, pidin kyllä puoleni. Pääsimme hyvään yhteisymmärrykseen, ja tällä hetkellä palkkani vastaa kehitysjohtajan palkan mediaania."

Lue myös:

Fannin, 25, työhaastattelu sai törkeän käänteen – vartalon kommentointia ja pöyristyttävä heitto

Saako ulkonäöstä hyötyä työelämässä? Automyyjä Kalle, 53, laukoo tyhjentävän kommentin omista kokemuksistaan

Natalia Salmela, 31, vaihtoi aina uudet kengät osakesalkkuun – ”Haaveilen varhaisesta eläkkeelle jäämisestä”