Työura

Ukrainalaisen Irynan työ on Suomessa, mutta ajatukset sodan keskellä – ”Pelkään, etten näe äitiäni enää koskaan”

Ukrainalaisen Irynan työ on Suomessa, mutta ajatukset sodan keskellä – ”Pelkään, etten näe äitiäni enää koskaan”
Mielenosoittajat ympäri maailmaa ovat vastustaneet sotaa Ukrainassa. Kuvassa osoitetaan mieltä Helsingissä. Kuva: MarcoHamilton12 / CC BY-SA 4.0

Suomessa asuva ja työskentelevä ukrainalainen Iryna sai äskettäin sisarensa sodan alta turvaan. Työrutiinit ovat auttaneet Irynaa. Eniten huolettaa Krimillä asuvan äidin kohtalo sekä tilanne Ukrainassa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, Suomessa asuva Iryna meni aamulla töihin niin kuin muinakin päivinä. Hän mietti, että olisi hyvä olla muutakin ajateltavaa kuin läheiset Ukrainassa.

Iryna on kotoisin Krimiltä, ja jo kahdeksan vuoden ajan hän on ehtinyt tottua siihen, että uutiset kotimaasta ovat usein huonoja. Venäjän laajamittainen hyökkäys oli kuitenkin aivan eri luokkaa oleva paha uutinen.

”Monet työkaverit tulivat puhumaan kannustavia sanoja, ja huomasin, että aloin itkeä”, Iryna sanoo.

Jokainen lohduttaja vei ajatukset takaisin sotaan, vaikka työkaverien tarkoitus oli hyvä. Iryna jäi pariksi päivää sairauslomalle, ja esihenkilö antoi luvan olla viikon verran etätöissä.

Hän on kiitollinen ihmisten ymmärtävästä asenteesta. Aluksi hän ei vain ollut valmis kuulemaan sodasta kaiken aikaa.

”Nyt olen vähän tottunut ja ymmärtänyt, että sota on olemassa eikä mikään painajainen. Pääni tarvitsi vähän aikaa tämän ymmärtämiseen”, hän sanoo.

Iryna ei esiinny jutussa omalla nimellään läheistensä turvallisuuden vuoksi. Hän on Suomessa töissä asiantuntijatehtävissä.

Työpaikka Suomesta löytyi sinnikkyyden ansiosta

Iryna tuli Suomeen jo melkein kymmenen vuotta sitten, aluksi opintojen tähden. Töiden saaminen opintojen päätyttyä ei ollut helppoa, mutta sinnikkään hakemisen jälkeen hän sai toivomansa vakituisen työpaikan.

Nyt Iryna on tyytyväinen, että hänellä on vakituinen työ, eikä hän ole riippuvainen toisten tuloista.

”Ei tarvitse ainakaan siitä asiasta stressata.”

Nykyään Iryna on myös Suomen kansalainen.

Sodan syttymisen ja muutaman päivän sairausloman jälkeen Iryna on taas käynyt työpaikalla. Normaalit työrutiinit ovat auttaneet.

”Muuten olisin kotona koko ajan katsomassa uutisia ja somea. En halua sitä, koska samat uutiset toistuvat, ja minä näen 15 kertaa, kuinka joku talo on tuhottu ja 20 kertaa kuinka joku ihminen on tapettu”, hän sanoo.

”Se on ihan kauheaa.”

Nyt hän seuraa Ukrainan sotaa mieluiten suomalaisista uutisista, koska niissä keskitytään faktoihin, ja välillä mukana on positiivistakin: annetaan vaihtoehtoja auttaa, kerrotaan kuinka muut maat pyrkivät tukemaan Ukrainaa tai asettavat pakotteita Venäjälle.

Ystävien Instagram-päivitykset tai ukrainalaiset uutiset ovat usein liian ahdistavia.

Venäläisten työkavereiden kanssa aihe ohitetaan

Irynalla on myös venäläisiä työkavereita, joiden kanssa työskentely on sujunut sopuisasti.

”He eivät ole olleet ilkeitä, ja me olemme vain yrittäneet ohittaa tämän puheenaiheen”, hän sanoo.

Hän epäilee, että osa venäläisistä kollegoista saattaa olla hänen kanssaan eri mieltä sodasta, ja ehkä jotkut suomalaisetkin, mutta onneksi ne työkaverit ovat olleet tarpeeksi viisaita ja pitäneet mielipiteet ominaan.

”Ei tule riitoja ja pahoja tilanteita”, hän sanoo.

Edelleen töissä Iryna haluaisi keskittyä nimenomaan töihin.

”Tietenkin ymmärrän että ihmiset haluavat olla kilttejä ja kannustavia, mutta aina kun joku laittaa vaikkapa työsähköpostin loppuun, että toivottavasti kaikki on sinun perheelläsi hyvin, alan taas ajatella sitä.”

Pikkusisko saatiin turvaan Ukrainasta

Helpottavinta Irynalle on ollut, että hänen pikkusiskonsa saatiin äskettäin turvaan Suomeen. Sisko kulki 39 tunnin matkan usean maan kautta. Suomessa siskoa on kohdeltu hyvin, Iryna sanoo.

”Menimme hakemaan hänelle tilapäistä suojelua poliisiasemalla ja kaikki olivat tosi kilttejä. Siellä oli paljon ihmisiä, mutta meidät ohjattiin infotiskiltä jonon ohi, ja Punainen risti auttoi myös.”

Iryna muistaa, kuinka vaikeaa hänellä itsellään vielä muutamia vuosia sitten oli, kun hän joutui hakemaan jatkoa oleskelulupaan. Oli jonoja, stressiä ja vaikeuksia saada aikoja varattua. 

”Nyt oli todella nopeaa ja kaikki yrittivät auttaa.”

Sisko asui ja opiskeli ennen Suomea keskisuuressa ukrainalaiskaupungissa, joka ei ainakaan vielä ole täyttä sotatannerta. Isä asuu siellä vieläkin.

”Isällä oli ennen kauhea pelko siskosta, mutta nyt hän on kirjoittanut, että on kiitollinen jos minä voin huolehtia siskosta.”

Nyt isällä ei ole ketään, josta huolehtia ja jolle tehdä aamupalaa, joten hän voi mennä vapaaehtoisjoukkoihin sotaan, jos tarve tulee.

”Toivottavasti se ei mene niin pitkälle, että isäkin joutuisi sinne”, Iryna sanoo.

Pikkusisko pystyy nyt jatkamaan opintoja etäyhteyksin.

Apua kannattaa antaa Suomessa

Monet ovat kysyneet Irynalta, miten he voisivat auttaa Ukrainaa, ja auttamistahto onkin hänestä parasta, mitä suomalaiset voivat tehdä. Hän on ohjannut kyselijät Suomessa asuvien ukrainalaisten yhdistysten keräysten pariin.

Hänestä ei ehkä ole parasta lähettää vaatteita tai muita kuormia Ukrainan rajoille.

”Siskoni esimerkiksi tuli ihan pienen laukun kanssa. Ei ihmisillä ole mahdollisuuksia kerätä vaatteita siellä Puolan rajalla.”

Parempi hänestä onkin tukea ukrainalaisia, jotka ovat jo päässeet johonkin majoitukseen jossain turvallisessa maassa, vaikkapa Suomessa. Silloin niille vaatteille ja tuotteille on paikka, missä niitä säilyttää.

Krimillä olevan äidin kohtalo huolettaa

Eniten Irynaa pelottaa äidin kohtalo, sillä äiti on edelleen Krimillä.

”Kaikki heittävät vitsiä, että Venäjästä tulee uusi Pohjois-Korea, mutta jos se oikeasti tapahtuu, minun äitini ei ehkä ikinä pääse pois sieltä, ja voi olla etten oikeasti koskaan enää näe häntä”, Iryna sanoo.

”Se on ihan kauhea asia.”

Vaikka monet ovat optimistisia siitä, että sota loppuu jossain vaiheessa, ei ole sanottua, miten valloitetun Krimin kysymys ratkeaa.

Krimin tilanne on hyvin vaikea. Iryna kertoo, että krimiläisille on käytännössä pakolla annettu Venäjän passit, mutta ne eivät ole sillä tavalla virallisia, että niiden haltijoille kukaan myöntäisi viisumeita. Schengen-alueelle ei ole saanut viisumia sellaisilla Venäjän passeilla, jotka on myönnetty Krimillä Venäjän miehityksen jälkeen. Venäjä on antanut passeja myös itäukrainalaisille jo ennen nykyistä sotaa.

Äiti ei voi yrittää Venäjän kautta Suomeen ilman viisumia, eikä Krimiltä pääse nyt muualle Ukrainaan, sillä rajalla ammutaan.

Kaiken päälle krimiläisillä työpaikoilla ihmisiä pakotetaan kuvaamaan videoita, joissa ihmiset kannustavat Vladimir Putinia ja venäläisiä sotilaita. Kun niitä levitetään somessa propagandana, monet ukrainalaiset suuttuvat ja pitävät krimiläisiä pettureina – ymmärtämättä, että videot on pakon edessä tehty.

”Uskon, että Ukraina lopuksi voittaa”

Siitä Iryna on kuitenkin varma, että Ukraina ei tule sotaa häviämään, koska puolustustahto on kova.

”Sillä joka puolustaa itseään on suurempi motivaatio kuin sillä, joka tulee sinne”, hän sanoo.

”Sen tähden minulla ei ole sellaista pelkoa, että Ukraina häviää sodan tai koko maa katoaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että Ukraina lopuksi kuitenkin voittaa.”

Lue myös:

Katosiko keskittymiskyky? Psykologi kertoo, miten selvitä töistä, kun kriisi ahdistaa

Suru-uutinen voi saapua kesken työpäivän ja sokki viedä työkyvyn – näin tuet järkyttynyttä työkaveria

Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä



Jaa artikkeli:


Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastaa ja näet muiden vastaukset

Uutiskirje

Tilaa Duunitorin uutiskirje – työnhakuvinkit suoraan sähköpostiisi!

Luetuimmat


Tuoreimmat

Duunitori suosittelee

Infrasuunnittelun asiantuntijoita Helsinkiin

Infrasuunnittelun asiantuntijoita Helsinkiin

Uusi Helsinki – Julkaistu 22.2.
Lastenlääkäriksi Mehiläiseen

Lastenlääkäriksi Mehiläiseen

Helsinki ja 21 muuta – Julkaistu 2.2.
Haussa myyjiä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle

Haussa myyjiä Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle

Turku ja 2 muuta – Julkaistu 1.2.
Raskaan kaluston mekaanikko

Raskaan kaluston mekaanikko

Tampere ja 3 muuta – Julkaistu 5.2.
Kesätöihin Metsä Groupin tuotantolaitoksille

Kesätöihin Metsä Groupin tuotantolaitoksille

Hämeenlinna ja 11 muuta – Julkaistu 8.1.
Kesätöihin Rinnekodeille

Kesätöihin Rinnekodeille

Oulu ja 12 muuta – Julkaistu 15.1.
Asiakaspalvelijoita ja etuuskäsittelijöitä kesätöihin

Asiakaspalvelijoita ja etuuskäsittelijöitä kesätöihin

Helsinki ja 11 muuta – Julkaistu 1.2.

Yrityksen perustaminen mielessä? Tästä oppaasta löydät tarvittavat tiedot – kaikki yrittäjyydestä yhdestä paikasta!

Työnantaja, haluatko enemmän hakijoita?

Duunitorin kampanjoilla saat lisää silmäpareja työpaikkailmoituksellesi sekä Suomen liikennöidyimmästä työnhakukoneesta, että kohdennetusta mainonnasta.

Autamme sinua tekemään modernia rekrytointia. Luomme juuri sinulle sopivan ratkaisun datan ja näkemyksen avulla, avainsanoina ilmoituskampanja, sisältömarkkinointi, työnantajakuvan kehittäminen tai vaikkapa uusi hakemukseton hakupalvelu.

Omat suosikit

Kirjaudu tilillesi käyttääksesi ominaisuutta.

Omat suosikit

Kirjaudu tilillesi käyttääksesi ominaisuutta.