Jo vuosi etänä uudessa työpaikassa – nämä asiat Aino, 33, oppi korona-aikana

Aino Salonen aloitti työssään ensimmäisenä koronakeväänä. Nyt hän kertoo, mitä oivalsi erikoisen etätyövuoden aikana, ja jakaa vinkkinsä niille, jotka hyppäävät uuteen työpaikkaan tai toivottavat uuden työntekijän tervetulleeksi poikkeusoloissa.

Maaliskuun lopussa havahduin siihen: Olen ollut nykyisessä työssäni vuoden, ja se on ollut omituisin työvuosi kolmekymppisen urallani. Koko tämän ajan Suomi on ollut koronakriisissä, työmarkkinat myllerryksessä ja koko työyhteisöni ehkäpä 98-prosenttisesti etätöissä.

Kukaan ei silloin osannut arvata, kauan poikkeusaika kestää (ja kenties hyvä niin). Nyt olemme kaikki viisaampia ja kerron, mitä opin erikoisen vuoden aikana:

1. Ihmisiin tutustuminen vaatii oma-aloitteisuutta

Uudessa työssä aloittaminen hermostuttaa aina: Miten suoriudun? Olenko tehnyt oikean valinnan? Selviänkö yli koeajan? Sopeudunko porukkaan? Miten minut otetaan vastaan?

Minulle on tärkeää, että töissä on hauskaa, mutta tutustuminen ei ole vain kiva juttu. Se myös saa työn sujumaan. Jos tuntee muut, osaa ymmärtää heitä ja yhteistyö rullaa paremmin.

En ole enää urani alussa ja olen nähnyt monenlaisia työyhteisöjä. Olen mielestäni itsevarma ekstrovertti, josta on helppoa ja mukavaa tutustua uusiin ihmisiin.

Kun kaikki tutustuminen tapahtui ruudun ja sovellusten välityksellä, huomasin kuitenkin jännittäväni entistä enemmän, miten pääsen mukaan ja tutustun muihin. Olen myös miettinyt, saako minusta erilaisen kuvan etäoloissa.

Lue myös: Millaista on aloittaa uusi työ etänä? Aino irtisanoutui juuri ennen koronaa – näin sujui urahyppy kriisiaikana

Vuoden aikana olen huomannut, että ihmisiin voi tutustua yllättävänkin hyvin myös etänä. Se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuutta, kuten sitä, että ehdottaa kahveja tai kävelyä ja pyrkii juttelemaan myös oman tiimin ulkopuolisten kanssa. Etäpalaverit ovat usein asiallisia, joten vapaamuotoiset juttuhetket ovat tärkeitä.

Kun epidemiatilanne on ollut parempi, olen tarttunut salamana tilaisuuksiin nähdä työkavereita kasvokkain esimerkiksi ulkoilmassa. Etänä voi tutustua, mutta kuvakkeet ja viestiketjut eivät ikinä vastaa eläviä ja hengittäviä ihmisiä ilmeineen ja eleineen.

Koronavuoteni kohokohdan koin, kun matkasimme neljän hengen tiimini kanssa rauhallisempana korona-aikana Hankoon etätöihin firman sisäisissä kilpailussa ansaitsemillamme virkistysrahoilla.

Kuuntelimme automatkalla toisillemme merkityksellisiä kappeleita, dippasimme syksyn kylmentämään mereen ja jauhoimme hotellihuoneessa pitkälle yöhön.

2. Perehtyminen etänä onnistuu, muttei ole aina helppoa

Sain työhöni ansiokkaan perehdytyksen, mutta se edellytti huolellista suunnittelua perehdyttäjältäni ja tarkoitti minulle lukemattomia etäpalavereita. Ja ne vievät tunnetusti mehut.

Organisaatioissa on myös paljon hiljaista tietoa. On hyvä miettiä, miten uudet työntekijät pääsevät siihen käsiksi ilman spontaaneja juttutuokioita ja työn tekemistä rinnakkain.

Lue myös: ”Mitä vaativampi työ, sitä huonompi perehdytys” – suomalaiset paljastavat perehdytyskokemuksensa

3. Kulttuuri voi välittyä etänä

Reilun vuoden aikana olen huomannut, että duunitorilaiset välittävät toisistaan. Työyhteisössäni arvostetaan rohkeutta ja tavoitteet ovat korkealla. Jäykkä tai vanhanaikainen hierarkia ei rajoita, vaan paras idea voittaa ja nuoretkin osaajat saavat halutessaan vastuuta.

Työpaikan kulttuuri voi siis hyvin välittyä uudelle työntekijälle myös etänä. Se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii puhetta ja tekoja johtajilta ja kaikilta työyhteisössä.

Samaan aikaan kulttuuri muovautuu koko ajan myös etätyössä. Moni asia on jo nyt eri tavalla kuin vuosi sitten, kun aloitin työni. Kasvukin muuttaa organisaatiota: Meitä duunitorilaisia oli silloin noin viisikymmentä. Nyt meitä on yli kuusikymmentä, ja lisää rekrytoidaan jatkuvasti.

Kun joskus palaamme toimistolle, joukossa on siis monia muitakin, jotka eivät ole nähneet yrityksemme tavallista arkea. Se on helpottava ajatus, sillä välillä tuntuu ulkopuoliselta ja suoraan sanottuna kateelliselta, kun muut muistelevat gaaloja, juhlia, yhteisiä aamiaisia, suunnittelupäiviä, retkiä ja matkoja ennen koronakriisiä.

Kateuden hetkinä tunnen itseni lapselliseksi. Yritän suhtautua tunteeseen ymmärtäväisesti: sehän kertoo, että yhteinen tekeminen ja muihin tutustuminen on minulle tärkeää. Yritän myös vakuutella itselleni, että vielä tulee aika, jolloin pääsen mukaan luomaan legendaarisia muistoja.

4. Poikkeusoloissa aika kuluu samaan aikaan hitaasti ja nopeasti

Päiväni murmelina. Niin moni kuvaa samanlaisina toistuvia etäpäiviä. Samaan aikaan päivät kuluvat hitaasti ja isommassa kuvassa aika juoksee hirveän nopeasti.

Korona-ajan kokemukselle löytyy psykologinen selitys: Jaakko Lähteenmaa kirjoitti taannoin Helsingin Sanomien kolumnissaan siitä, miten koettu ajan rientäminen korreloi tapahtumien ja muistojen kanssa. Mitä enemmän muistoja syntyy, sitä pidemmältä aika jälkikäteen tuntuu. Nyt ei tapahdu niin paljon kuin yleensä, joten kuukaudet kiitävät.

Toisaalta tuntuu, että olin vielä eilen vanhassa työpaikassani. Mutta toisaalta hämmennyn, kun mietin, mitä kaikkea olen jo ehtinyt vuodessa kokea.

5. Etätyö on tehokasta, mutta luovuus kärsii

En ole aiemmin tehnyt sataprosenttisesti etätöitä. Vuoden jälkeen kokemukseni on sama kuin monella muulla: Hommat hoituvat – välillä turhankin tehokkaasti, kun tauot jäävät helposti välistä. Mutta luovuus ja yhteisöllisyys kärsivät helposti. Ideointi ja yhteen hiileen puhaltaminen vaativat kohtaamisia, myös spontaaneja sellaisia.

Uskon, että on helpompaa siirtyä täysipainoiseen etätyöhön, jos kollegat ovat jo entuudestaan tuttuja. Etäyhteyden varassa kun syntyy helpommin väärinkäsityksiä, ja niitä ehkäisee ymmärrys muiden käytöksestä ja persoonista.

6. Tuttujen asioiden arvostus kasvaa poikkeusaikana

Tavallisesta ajasta ei ole ikävä vain työkavereita tai juhlien ja kesäpäivien kaltaisia kohokohtia. Koronavuosi saa arvostamaan tietotyöläisen perusjuttuja, joita ennen moni piti itsestäänselvyyksinä. Iso näyttö, sähköpöytä, jonkun muun tekemä lounas… Kun tämä kaikki loppuu, lupaan olla tuhat kertaa kiitollisempi työlle omistetusta tilasta nimeltä toimisto!

Lue myös: Miltä näyttää tulevaisuuden toimisto? Etätyöllä voi olla yllättäviä vaikutuksia

7. Työstä voi innostua täysillä myös etänä

Sytyn ehdottomasti yhdessä tekemisestä, ja lämmin työyhteisö on minulle vetovoimatekijä, kun valitsen työpaikkaa. Välillä teen mielelläni etätöitä, mutta kaipaan kohtaamisia.

Tästä huolimatta olen yllättynyt iloisesti siitä, miten voimalla uusi työ voi innostaa myös etäaikana. Olen saanut oppia jotain uutta joka päivä, kehittää asioita ja auttaa muita kehittymään sekä tehdä tärkeää työtä.

Olen esimerkiksi saanut kouluttautua sisäiseksi valmentajaksi, ja minulla on valmennettavana kahdeksan duunitorilaista.

Lue myös: Mitä jos jokainen työntekijä saisi oman valmentajan? Näin poikkeuksellinen malli toimii

Siispä hyviä uutisia urahyppyä suunnitteleville ja osaajia tarvitseville työnantajille: poikkeusoloissakin on mahdollisuus vakuuttaa uusi työntekijä ja saada hänet sitoutumaan.

Mitä ottaa huomioon, kun uusi työntekijä aloittaa korona-aikana?

Lopuksi tiivistän vielä vinkkini niille, jotka aloittavat etänä uudessa työssä tai saavat työyhteisöönsä uuden jäsenen etäoloissa:

4 vinkkiä uudelle työntekijälle

1. Ole armollinen itseäsi kohtaan. Uuden työn aloittaminen on raskasta ja vielä rankempaa poikkeusaikana.
2. Ole aktiivinen. Ota puhelin käteen, ehdota kävelypalaveria, juttele rohkeasti vieraammillekin tyypeille, pyydä kollegoita etäkahveille tai -lounaille. Kysele muilta heidän työstään ja elämästään. Kun se on mahdollista, mene mukaan livetapaamisiin.
3. Etsi vertaistukea. Jos työpaikalla on toinen uusi työntekijä, vaihtakaa ajatuksia. Voit kysellä myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kuten LinkedInissä tai alasi ryhmissä, muiden korona-aikana tai etänä aloittaneiden kokemuksia.
4. Unelmoi tulevasta. Vielä tulee työpaikan pikkujouluja ja kivoja kahvihetkiä muuallakin kuin ruudun äärellä!

4 vinkkiä työyhteisölle

1. Huolehtikaa kunnon perehdytyksestä. Onhan uudella työntekijällä tarvittavat välineet, tieto ja tuki? Eihän hän jää yksin uudenlaisessa tilanteessa?
2. Viljelkää kivoja sanoja, hymyjä ja empatiaa. Toivottakaa tervetulleeksi. Kysykää uuden työntekijän fiiliksiä ja jutelkaa muistakin kuin työasioista – ihan niin kuin tekisitte fyysisessä kahvihuoneessa tai afterworkeilla.
3. Jos mahdollista, järjestäkää koronaturvallisia kohtaamisia kasvokkain.
4. Muistakaa, että uusi työntekijä aloittaa erilaisessa tilanteessa kuin moni muu. Miettikää yhdessä, miten välitätte työpaikan kulttuurin ja oleellisen hiljaisen tiedon etätyöaikana.

Lue myös:

Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä

Oletko aikeissa vaihtaa työpaikkaa? Ota nämä 7 asiaa huomioon ennen vaihtamista

Toimi näin, kun aloitat uudessa työpaikassa – Alf Rehn täräyttää yllättävän ohjeen: ”Ei ole elvistelyä”

Miten syntyy yksi Suomen parhaista työpaikoista? Työntekijät kertovat 10 tärkeintä syytä