Nuorena aurakuskina Kenny Fahlström ei olisi voinut kuvitella työskentelevänsä 20 vuoden jälkeen edelleen samalla työnantajalla asuntotuotannon tiimipäällikkönä. Uran edetessä mukaan on tarttunut muutaman tutkinnon lisäksi laaja kokemus rakennuttamisen erilaisista tehtävistä.
Artikkeli on tehty Duunitorin haastattelun pohjalta kaupallisessa yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön kanssa.
Aurakuskista uralle
20-vuotiaana nuorena aikuisena Kenny Fahlström oli ehtinyt ahkeroida erilaisissa kiinteistönhoito- ja puistotehtävissä jo viisi kesää. Varhaisesta työkokemuksesta saattoi olla apua, kun hän armeijan käytyään sai nopeasti paikan Helsingin kaupungin rakennusviraston aurakuskina.
Määräaikaisesta aurakuskin pestistä alkoi tarina, joka jatkuu edelleen. Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin Fahlström työskentelee edelleen samalla työnantajalla ja on edennyt kaupunkiympäristön asuntotuotannon tiiminvetäjäksi.
”Tehtävät ovat vuosien varrella vaihdelleet paljon. Haasteita riittää, ja pääsen säännöllisesti pois mukavuusalueelta, mikä on pitänyt mielenkiintoa yllä”, Fahlström kertoo.
Kun aurakuskina vietetyn talven lumet olivat sulaneet ja hiekat nostettu kaduilta, Fahlström siirtyi puistotöihin. Pian hän huomasi uuden mahdollisuuden: toimipisteeseen haettiin maanmittauksen oppisopimusopiskelijoita.
”Mahdollisuus saada vakituinen työpaikka ja tietenkin ammattitutkinto ratkaisivat: hain paikkaa.”
Oppisopimuskoulutus kesti kaksi vuotta. Sen jälkeen Fahlström sai vakituisen paikan kaupungilta ja työskenteli maanmittauksessa infrarakentamisen parissa viisi vuotta.
Opintoja työn ohessa
Parikymppisenä aurakuskina Fahlström oli omien sanojensa mukaan ”nuori ja täysin tietämätön kaikesta”. Vuosien myötä hän ymmärsi selvemmin, että itseään haastamalla pääsee etenemään.
”Päätin, että en halua päästä helpolla, vaan oppia lisää.”
Fahlström haki ammattikorkeakouluun ykköstoiveenaan rakennuslinja, mutta pääsi ensin sähkölinjalle. Siellä hän opiskeli vuoden, kunnes rakennuslinjan paikka irtosi seuraavana vuonna.
”Neljä vuotta rakensin päivisin töissä katuja ja illat vietin koulussa”, hän muistelee.
Opiskelu työn ohella on ollut palkitsevaa, mutta luonnollisesti myös rankkaa. Fahlström on kuitenkin kiitollinen siitä, miten kannustavasti työnantaja on aina suhtautunut kouluttautumiseen.
”Kaiken on saanut sovittua, ja työnantaja on joustanut tarvittaessa esimerkiksi niin, että olen ehtinyt töistä luennoille.”
Opintoihin liittyvän työharjoittelun Fahlström suoritti työmaavalvojana, jona hän työskenteli kaikkiaan nelisen vuotta.
Suurhanke alusta loppuun
Helsingin kaupungilla Fahlström on ehtinyt työskennellä useissa mielenkiintoisissa projekteissa, mutta etenkin yksi on jäänyt hänen mieleensä uran kohokohtana.
Fahlström oli juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta insinööriksi, kun hän sai projekti-insinöörin paikan Malmin sairaalan suurhankkeessa. Mukaan lähtemistä ei tarvinnut miettiä kahta kertaa.
”Nuorena ammattilaisena oli hienoa päästä mukaan ’kerran elämässä’ -tason hankkeeseen. Näin, kun vanha sairaala purettiin ja kuopasta alettiin luoda uutta.”
Kun hanke oli loppusuoralla, Fahlström haki rakentamisen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jossa pääpaino oli korjausrakentamisessa. Samalla hän työskenteli työmaavalvojana ja sen jälkeen projektipäällikkönä infrarakentamisen hankkeissa.
Sitten Fahlström huomasi asuntotuotannon hakevan projektipäällikköä.
”Olin ollut mukana julkisissa ja infrahankkeissa, joten halusin kokeilla vielä asuntorakentamista.”
Asuntotuotannon tiimipäälliköksi
Uraa Helsingin kaupunkiympäristön asuntotuotannossa on takana nyt reilut neljä vuotta. Noin vuosi sitten Fahlström pääsi jälleen ottamaan uuden askeleen ja nousi tiimipäälliköksi projektipäälliköiden, työmaavalvojien ja projekti-insinöörin tueksi.
Uutta on ollut sekä esihenkilötyö että hankkeiden seuraaminen enemmän ylätasolta kuin itse niitä edistäen.
Aiemmasta työkokemuksesta on nykyisessä tehtävässä huimasti hyötyä:
”Tunnen hankkeiden kokonaiskuvaa ja prosesseja ja pystyn siksi nopeasti näkemään, jos jokin on pielessä, ja antamaan neuvoja.”
Työssään Fahlström on mukana kehittämässä esimerkiksi asuntotuotannon projektinhallintajärjestelmää. Sen lisäksi hän tukee ja auttaa tiimiläisiään, seuraa vuosittaisten asuntohankkeiden aloitusten määrää sekä kannustaa työntekijöitä itsensä kehittämiseen ja yhteisiin tavoitteisiin panostamiseen.
Uuden hankkeen alkaessa Fahlström keskustelee projektipäällikön kanssa esimerkiksi suunnittelu- ja urakkahankinnoista, hankkeen ominaisuuksista ja sen vaiheista.
”Etenkin silloin, kun hanke tehdään rakennettuun kaupunkiympäristöön, kokonaisuus voi olla yllättävän kimurantti. Voidaan joutua siirtämään esimerkiksi kaukolämpöputket ja viemärit ennen kuin voidaan edes rakentaa. Lisäksi täytyy suunnitella työmaan logistiikkaa.”
Asuntotuotannossa Fahlströmiä viehättävät monipuoliset ja joskus poikkeuksellisen vaativat hankkeet sekä hieno arkkitehtuuri. Yhteistyössä rakentuu asunto-osake- ja hitas-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä vuokra-asuntoja, joissa on kaikissa omat ominaispiirteensä.
”Pyrimme olemaan asuntotuotannon talotekninen edelläkävijä hyödyntäen kodeissa uutta teknologiaa ja energiataloutta. Tähtäämme mataliin ylläpitomenoihin ja pitkään käyttöikään. Tällaisia kohteita meillä pääsee tekemään.”
Mukaan kaupunkiympäristön asuntotuotannon hankkeisiin? Lue lisää:
Lue myös
- Ison talon edut, kilpailukykyinen palkka ja joustava työ – Helsingin kaupunkiympäristön kesätyöhaku on käynnissä
- Satu teki täyskäännöksen – vaihtoi yrittäjyyden unelmatyöhön Helsingin kaupungilla: ”Tämä on ollut tutkimusmatka”
- Antti löysi oikean uran sattumalta – rohkea muutos toi uutta kipinää: ”Kehitys on ollut huimaa”
Meri-Tuuli Talsi
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
