Julia, 34, tekee pysyvästi nelipäiväistä työviikkoa – ”Kun jouduin hetken tekemään viittä päivää, olin järkyttynyt”

Julia Thurén pohtii, kuinka voisi tehdä nykyistä vähemmän työtä. Hän on tehnyt viiden vuoden ajan lyhennettyä työaikaa – ja aikoo tehdä jatkossakin. Thurén puhuu aiheesta kirjassaan.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 19.9.2021. Julkaisemme uudelleen suosituimpia artikkeleitamme.

Toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén, 34, käsittelee tuoreessa kirjassaan kuluttamista. Kaikki kuluttamisesta – näin aloin käyttää rahojani paremmin -teos (Gummerus 2021) pureutuu siihen, missä ovat kuluttamisen juuret ja miten materian kerryttämisen voisi lopettaa.

Miten ansaitsemillaan rahoilla voisi hankkia jatkuvan uuden tavaran sijaan vaikkapa aikaa, vapautta, turvallisuutta tai merkityksellisyyttä?

”Koko suomalainen hyvinvointi perustuu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen – ja siihen, että näitä kulutetaan koko ajan yhä enemmän. Tällä lailla talous kasvaa. Näin syntyy työpaikkoja ja samalla veroja, joilla kustannetaan hoivaa ja hyvinvointia”, Thurén kirjoittaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyinen tilanne, jossa kaikki perustuu jatkuvaan tavarantuotannon kasvuun ja luonnonvarojen kuluttamiseen, ei ole tulevaisuudessa enää mahdollinen.

”Sen ei pitäisi olla mahdollinen nytkään. Kysymys ei ole vain minusta, sinusta tai kenestäkään yksilöstä vaan valtavasta järjestelmästä, jossa elämme.”

Näistä pohdinnoista syntyi kirja, jossa Thurén käy läpi vaihtoehtoja nykyisen kaltaiselle kuluttamiselle.

”Millaiset valinnat voisivat sekä vähentää kuluttamista että tehdä elämästä kivempaa, tärkeämpää ja merkityksellisempää?” Thurén kysyy.

Lue myös: Julia Thurén puhuu suoraan rahasta, lapsiperhearjesta ja työstä – ”Ihmisillä on harhaluuloja, että kaikilla pitää olla varaa kaikkeen”

Tavoitteena pysyvästi lyhennetty työaika

Thurén käsittelee kirjassa myös työntekoa sekä sen muutosta – kytkeytyyhän kuluttaminen suoraan rahaan ja raha työhön. Suomessa siirryttiin 1960-luvulla viisipäiväiseen työviikkoon ja lauantaista tuli yleinen vapaapäivä. Tämä oli tuottavuuden kasvun ansiota.

Tämän jälkeen työaikaa ei ole lyhennetty, vaikka esimerkiksi pääministeri Sanna Marin linjasi vuosi sitten, että työajan lyhentämisen tulisi olla tavoitteena. Silti Suomessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että töitä pitäisi tehdä enemmän vähentämisen sijaan.

”Minun mielestäni tämä on aivan paska ajatus”, Julia Thurén sanoo suoraan kirjassa.

”Minä en halua tehdä enempää työtä kuin mitä teen tällä hetkellä, ja voin kertoa, että haluaisin tehdä jopa vähemmän työtä kuin nyt teen. Ja minä teen jo nyt aika vähän töitä”, hän jatkaa.

Thurén kertoo tehneensä viimeiset viisi vuotta nelipäiväistä työviikkoa. Lyhennetty työaika on ollut hänelle pelkästään myönteinen kokemus. Tärkein syy lyhyemmälle viikolle on yhteinen aika lasten kanssa.

”Tämä laskee kuukausitulojani, muttei niin paljon, että elämänlaatuni kärsisi siitä. Vietän perjantait lasteni kanssa pööpöillen milloin missäkin.”

Koska Thurén on yrittäjä, toteaa hän neljän päivän työviikon luonnistuvat helposti. Hän aikoo jatkaa nelipäiväistä työviikkoa jatkossakin.

”Olen niin tottunut rytmiin, jossa töitä on neljä päivää ja vapaata kolme, että kun hetken jouduin tekemään viittä päivää, olin järkyttynyt.”

Lue myös: Maijaliisa valitsi nelipäiväisen työviikon: ”Oma aika ja hyvinvointi merkitsevät enemmän kuin raha”

Pitääkö aina pyrkiä uralla pelkästään eteenpäin?

Monelle työnteon vähentäminen ja nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen ei toki ole taloudellisesti mahdollista. Thurén nostaa kirjassaan esille myös sen, että usein palkka ja elinkustannukset kulkevat käsi kädessä.

Työstä on saattanut tulla ”kultainen häkki”. Vaikka haluaisi vaihtaa esimerkiksi itselle merkityksellisempään työhön tai työpaikkaan, jossa työtä olisi mahdollista tehdä vähemmän, ei pysty.

”Välillä näissä tilanteissa raha on iso este: tulot ovat korkeat, mutta kun kaikki mitä tulee, myös menee, ei tunnu mahdolliselta siirtyä pienempipalkkaiseen työhön.”

Kyseinen ongelma kytkeytyy myös ajatukseen, jonka mukaan uralla pitäisi aina pyrkiä eteenpäin – haastavampiin tehtäviin, ylennyksiin, palkankorotuksiin. Thurén haastattelee kirjassaan Insinööriliiton uravalmentajaa Anu Kaasalaista aiheesta. Kaasalainen on pistänyt merkille, että moni kaipaisi tukea pienemmillä tuloilla pärjäämiseen.

”Elintason laskeminen on helpompaa vapaaehtoisesti, kun tähtäimessä on itse valittu elämänmuutos. Jos tulotaso laskee itsestä riippumattomista syistä, muutos on kipeämpi”, Kaasalainen toteaa kirjassa.

Lue myös:

Nelipäiväinen työviikko mullisti Lauran, 34, arjen – etenkin yksi seuraus yllätti: ”Jokainen tietää sen tunteen”

Laura, 28, ei odota enää lomaa tai selaile uusia työpaikkoja – taustalla yksinkertainen muutos työajassa

Li Andersson puolustaa kuuden tunnin työpäivän terveyshyötyjä – Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei usko ”taikatemppuihin”