Miksi myönteinen ajattelu kannattaa opetella tietoisesti?

Yllättävän moni on opetellut tietoisesti myönteisen ajattelun, kunnes se jossain vaiheessa on alkanut tapahtua kuin itsestään. Miksi sinunkin kannattaisi toimia samoin?

Lue myös: Oletko itse suurin este unelmiesi toteutumiselle? Koskaan ei ole liian myöhäistä elää unelmiaan todeksi

Silloin tällöin lehdissä kirjoitetaan julkisuuden henkilöistä, jotka ovat tunnettuja positiivisuudestaan. He ovat nauravaisia ihmisiä, jotka hymyillessään esittelevät koko hammasrivistönsä.

Mitä enemmän murheita omassa elämässäni on, sitä teennäisemmiltä nämä positiivisuuden keulakuvat vaikuttavat. Omat ongelmani tuntuvat mitättömien pieniltä, kun syövän kanssa kamppaileva ihminen kertoo elämästään positiivisin sanankääntein. Valittamisesta tulee usein syyllinen olo, varmaankin ansaitusti.

Opettele myönteinen ajattelu tietoisesti

Yllättävän moni on opetellut tietoisesti myönteisen ajattelun, kunnes se jossain vaiheessa on alkanut tapahtua kuin itsestään. Tämä on lohduttavaa siinä mielessä, että usein ajattelemme positiivisuuden olevan joko synnynnäinen tai vähintäänkin vaikeasti opittavissa oleva ominaisuus.

Vai onko se sittenkään lohdullista? Kun ajattelee, ettei muutos ole mahdollista, omien huonojen puoltensa kanssa eläminen on paljon kivuttomampaa. Uhriutuminen mahdollistaa näin ajattelevalle ihmiselle käpertymisen yhä syvemmälle negatiivisuuden syövereihin.

Lue myös: Oletko monimutkaistaja vai yksinkertaistaja?

Tuntuu hölmöltä ajatella, että ihminen voi vain päättää kääntävänsä ajattelunsa positiiviseen suuntaan. Se on kuitenkin täysin mahdollista. Vaatii se tietenkin julmetusti itsekuria siinä missä mikä tahansa muukin muutos elämässä.

Näetkö enemmän uhkia vai mahdollisuuksia?

Itse koen tarvitsevani elämääni enemmän myönteistä ajattelua. Liian paljon omissa ajatuksissani vellovana introverttina päädyn helposti kielteisiin ajatuksiin. Tai sellaisten asioiden murehtimiseen, joihin en voi millään tavalla vaikuttaa.

Pidän ”kriittistä ajatteluani” rakentavampana kuin se oikeasti onkaan. Se ei ole aina intellektuellia vaan yksinkertaisesti typerää. On siitä kieltämättä ollut hyötyäkin, mutta mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän se alkaa tuntua raskaalta taakalta.

Paisuttelen ongelmia mielessäni ja vähättelen asioiden myönteisiä puolia erityisesti silloin, kun ne koskevat itseäni. Selitys tähän löytynee nuoruudestani, mutta ymmärrän, etten voi käyttää sitä perusteluna lopun ikääni.

Negatiivisuus on taakka, jonka kantaminen vie voimat. Pahimmillaan se vie kyvyn unelmoida, jolloin tyydymme vaalimaan keskinkertaista todellisuuttamme lyhyessä elämässämme, joka vain lipuu ohitse.

Näen liikaa uhkia siellä missä positiivinen ihminen näkee pelkästään mahdollisuuksia. Kuvittelen suojelevani näin itseäni, mutta usein harmittaa, että asenteeni vuoksi jätän tarttumatta tilaisuuksiin. Muiden negatiivisuus myös ärsyttää minua enemmän kuin omani, mikä ei tietenkään ole terve suhtautumistapa.

Minulla on onneksi sosiaalista pelisilmää. Ymmärrän olla tuomatta kaikkia negatiivisia ajatuksiani esille, koska en halua lannistaa muita. Yritän aina olla mahdollisimman rakentava toimintatavoissani, vaikka en ajattelun tasolla sitä aina olisikaan. Toivon, että vielä joskus ajattelu- ja toimintatapana olisivat täysin yhteneviä.

Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä

Olen pikkuhiljaa alkanut ihailla pirskahtelevia ja positiivisia ihmisiä, joita en vielä muutama vuosi sitten voinut sietää. Näen heissä jotakin sellaista, mitä itsekin haluaisin edustaa ainakin jossakin määrin.

He eivät tyrmää ajatuksia etukäteen. Suuri osa heidän naiiveilta vaikuttavista ajatuksistaan ja haaveistaan käy toteen. Toisin on negatiivisella ihmisellä, joka ei uskalla edes haaveilla, koska asiat menevät joka tapauksessa päin helvettiä.

Negatiivisuus on kivireppu, jonka kantaminen vie voimat. Pahimmillaan se vie kyvyn unelmoida, jolloin tyydymme vaalimaan keskinkertaista todellisuuttamme lyhyessä elämässämme, joka vain lipuu ohitse.

Meidän negatiivisuuteen taipuvaisten ihmisten tulisi tehdä kaksi päätöstä. Ensimmäinen päätös on alkaa ajatella tietoisesti positiivisesti. Toinen päätös on ympäröidä itsemme voittopuolisesti myönteisesti ajattelevilla ihmisillä. Jälkimmäinen on välttämätöntä, jotta ensiksi mainittu päätös voisi toteutua.

Jatkuuko maanantaifiilis koko viikon? Tutustu uusiin työmahdollisuuksiin Duunitorilla.

Lue lisää Aki Ahlrothin kolumneja ja artikkeleja klikkaamalla tästä