Kahden minuutin sääntö voi olla ratkaiseva aika uuden rutiinin syntymisessä – mistä siinä on kyse? Entä kuinka saa itsensä tekemään enemmän oikeita valintoja arjessa? Yhdysvaltalaiskirjailijalla on tähän vastaus.
Rutiinit ovat tapoja hallita arkea. Monesti ne voivat puuduttaa ja turhauttaa, mutta parhaimmillaan rutiinit eli tottumukset tekevät elämästä kevyempää ja saattavat helpottaa uusien ja parempien toimintatapojen juurruttamista elämään.
Jos esimerkiksi tahtoo aloittaa liikuntaharrastuksen tai uuden kielen opiskelun, vaaditaan usein tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä. Mistä löytää uudelle tavalle sopiva hetki arjesta – ja kuinka tehdä muutoksesta pysyvä?
Kun uudesta asiasta arjessa tulee pysyvä, siitä muodostuu rutiini. Uuden rutiinin luominen ja vakiinnuttaminen ei ole kuitenkaan yhtä helposti sanottu kuin tehty. Aihetta käsittelee yhdysvaltalainen menestyskirjailija James Clear kirjassaan Pura rutiinit atomeiksi (Tuuma-kustannus, 2019).
Hän esittelee kirjassaan rutiinien nelivaiheisen mallin, joka on yhdistelmä kognitiivisesta ja käyttäytymistieteestä.
”Ihmisen käyttäytyminen muuttuu koko ajan: tilanne tilanteelta, hetki hetkeltä ja sekunti sekunnilta. Tämä kirja käsittelee kuitenkin sitä, mikä ei muutu. Se kertoo inhimillisen käyttäytymisen perusteista: niistä kestävistä periaatteista, joihin voi luottaa vuodesta toiseen. Kirja tarjoaa ajatuksia, joiden pohjalta pystyy rakentamaan yrityksen, perheen ja elämän”, Clear lupaa.
Paras keino aloittaa rutiini?
Mikä sitten on Clearin mukaan paras keino aloittaa uusi rutiini? Kirjailija nostaa esiin, kuinka sadoissa tutkimuksissa on osoitettu, että niin sanotut toteutusaikomukset ovat tehokas keino pitää kiinni tavoitteista.
”Olipa kyse siitä, että merkitsee muistiin tarkan ajan ja päivämäärän, jolloin aikoo ottaa influenssarokotteen, tai kirjoittaa kalenteriin paksusuolentähystykselle varatun ajan”, hän antaa esimerkin.
”Toteutusaikomukset lisäävät todennäköisyyttä, että ihmiset pitäytyvät sellaisissa rutiineissa kuin kierrättäminen, opiskeleminen, aikaisin nukkumaan meneminen ja tupakoinnin lopettaminen.”
Eli kun laatii yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, missä ja milloin aikoo toteuttaa uuden rutiinin, on sen noudattaminen todennäköisempää. Jos vain lupaa itselleen alkavansa harrastaa liikuntaa tai olevansa vähemmän somessa, ei lupaa vielä mitään konkreettista.
”Jätämme kaiken sattuman varaan ja toivomme, että vain muistamme toimia suunnitellusti tai että meillä on oikeaan aikaan motivoitunut olo. Toteutumusaikomus pyyhkäisee pois epätarkat ajatukset ja muuttaa ne konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi”, Clear vakuuttaa.
Motivaation sijaan monelta puuttuukin tavoitteistaan selkeys. Milloin ja missä tilanteessa ryhtyä hommiin? Jos päättää, että aloittaa lenkkeilyn ja tekee sen ensi viikon keskiviikkona kello 19, on paljon todennäköisempää, että niin myös käy.
Lue myös: 3 parasta metodia tehokkaaseen ajanhallintaan – oikeilla työtavoilla saat enemmän aikaan
Näin pääset tuumasta toimeen
Miten toteutumisaikomuksen voi toteuttaa? Yksinkertainen tapa on täydentää lause ”Aion (toiminta) (paikka) (aika)”, Clear vinkkaa. Esimerkiksi:
- Meditaatio: Aion meditoida minuutin ajan keittiössäni aamuseitsemältä.
- Opiskeleminen: Aion opiskella espanjaa 20 minuuttia makuuhuoneessani iltakuudelta.
- Liikunta: Aion urheilla tunnin lähikuntosalilla kello 17.
- Avioliitto: Aion keittää kumppanilleni kupin teetä keittiössäni aamukahdeksalta.
Kaksi minuuttia ratkaisee arjessa
James Clear kertoo kirjassaan myös toisen hyvin konkreettisen keinon rutiinin juurruttamiseen. Kyseessä on niin sanottu kahden minuutin sääntö. Clearin kirjan mukaan tutkijat arvioivat, että 40–50 prosenttia päivittäisistä toimista tehdään tottumuksesta.
”Tämä on jo sinänsä huomattava määrä, mutta tapojen todellinen vaikutus on vielä suurempi kuin nämä numerot antavat olettaa. Rutiinit ovat automaattisia valintoja, jotka vaikuttavat niitä seuraaviin tietoisiin päätöksiin. On totta, että rutiinin voi saada täytetyksi vain muutamassa sekunnissa, mutta se voi myös muokata niitä tekoja, joita teet vielä minuuttien tai tuntienkin kuluttua.”
Itse rutiini voi siis todellisuudessa kestää vain esimerkiksi kahden minuutin ajan. Jos vaikkapa tahtoo aloittaa aamun juoksulenkillä, voi varsinainen rutiini tapahtua jo ennen koko lenkkiä, kun nousee ylös sängystä ja pukee juoksuvaatteet päälleen. Jos sen jättää tekemättä ja jääkin vielä hetkeksi torkuttamaan, jää koko lenkki ja samalla rutiini toteuttamatta.
Clearin mukaan jokaisessa päivässä on kourallinen hetkiä, joilla on poikkeuksellisen suuri vaikutus – silloin jopa se kaksi minuuttia ratkaisee.
”Kutsun näitä pieniä valintoja ratkaiseviksi hetkiksi. Kyse on siitä hetkestä, jolloin päätät, tilaatko ruuan kotiin vai valmistatko sen itse. Hetkestä, kun valitset, ajatko autolla vai poljetko pyörällä. Hetkestä, jolloin päätät, teetkö läksyjä vai käynnistätkö videopelin. Nämä valinnat ovat tienhaaroja”, hän tiivistää filosofiansa.
Tästä syystä yksi, säännöllisesti toteutettu päätös voi olla ratkaiseva uuden rutiinin syntymisessä. Kun saman päätöksen tekee joka aamu tai joka viikko, muodostuu siitä pian tottumus. Ja silloin siitä tulee myös helpommin ja vaivattomammin toteutettava.
Lue myös:
Joko tunnet pienimmän vaivannäön periaatteen? Näin se auttaa arjen hallinnassa
Unohda multitaskaaminen – aivotutkijat kertovat miksi yhteen asiaan keskittyminen kannattaa
Valuuko työaika käsistäsi? Näillä 9 keinolla selätät työpäivän keskeytykset ja häiriötekijät
Laura Glad
Lisää kirjoittajastaJaa artikkeli:
Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa LinkedInissa
Sähköposti
Uutiskirje
Tietopaketti yrittäjäksi aikovalle
