Työnhakijan työskentelyä seuranneelta suosittelijalta voi saada hyödyllistä lisätietoa rekrytointipäätöksen tueksi. Lue, miten hyödynnät suosittelijoita rekrytoinnissa.
Referenssien eli suositusten tarkistaminen on rekrytoijalle keino hankkia lisätietoja hakijan osaamisesta, soveltuvuudesta ja potentiaalista haettavaan tehtävään. Rekrytoinnissa valtaosa hakijaan liittyvästä tiedoista tulee hakijalta itseltään, ja suosittelijat voivat tarjota arvokkaan toisen näkökulman hakijan osaamiseen ja sopivuuteen.
Näin pääset alkuun suositusten tarkistamisessa
Referenssit saa tarkistaa vain työnhakijan luvalla. Suosittelijoihin kannattaa olla yhteydessä vasta silloin, kun henkilön valintaa todella harkitaan. Tämä vähentää rekrytoijan työkuormaa, mutta myös työnhakijan ja suosittelijan kannalta on reilua, ettei referenssejä tarkisteta turhaan.
Yleisin tapa tarkistaa referenssit on soittaa hakijan toimittamille suosittelijoille, joiden kanssa keskustelun saa varmasti käydä. Ennen soittamista kannattaa varmistaa hakijan ja suosittelijan välinen suhde, mikäli se ei ole tullut ilmi. Tällöin osaat kysyä kultakin suosittelijalta niitä asioita, joista hänellä on todennäköisesti kattavin käsitys.
Joskus voi kuitenkin olla tarpeen soittaa myös muille kuin hakijan nimeämille suosittelijoille. Tällaisia voivat olla hakijan edellisten työpaikkojen esihenkilöt, kollegat, alaiset tai asiakkaat. Muista kuitenkin, että kenellekään ei saa soittaa ilman hakijan lupaa. Jos siis haluat soittaa jollekin muulle kuin hakijan nimeämälle henkilölle, varmista ensin hakijan suostumus tähän.
Referenssit kannattaa tarkistaa useammalta kuin yhdeltä suosittelijalta. Esimerkiksi esihenkilötehtävässä suosittelijana voi olla ehdokkaan entisen tai nykyisen esihenkilön lisäksi ehdokkaan alaisena työskennellyt henkilö, joka osaa kertoa johtamis- ja esihenkilövalmiuksista toisenlaisesta näkökulmasta.
Mitä suosittelijoilta kannattaa kysyä?
Suosittelijoille esitettävät kysymykset kannattaa miettiä valmiiksi etukäteen ja valita ne sen mukaan, onko kyseessä hakijan esihenkilö, kollega, alainen vai asiakas. Yleisesti ottaen kaikkien kohdalla voi noudattaa seuraavanlaista kaavaa:
- Pyydä suosittelijaa kertomaan, mistä hän tuntee hakijan ja miten pitkään he ovat tehneet töitä yhdessä.
- Pyydä suosittelijaa kertomaan, mistä hakija on ollut vastuussa heidän yhteistyönsä aikana ja millaisia työtehtäviä hän on tehnyt. Näin varmistat, että suosittelija tietää hakijasta riittävästi vastatakseen kysymyksiisi.
- Kysy suosittelijalta avoimen roolin kannalta olennaisia asioita. Esimerkiksi jos asiakaspalvelutaidot ovat työssä tärkeitä, kannattaa kysyä, miten ne näkyivät hakijan aikaisemmassa työssä.
- Kysy suosittelijalta hakijan vahvuuksia ja/tai kehittämiskohteita hänen aiemmissa tehtävissään.
- Jos sinua haastattelun ja muiden arviointien pohjalta mietityttää jokin tietty asia hakijan osaamisessa tai taidoissa, kannattaa kysyä siitä suosittelijalta. Suosittelijaa kannattaa pyytää kertomaan näkemyksensä näistä taidoista ja suoriutumisesta aikaisemmassa työssä, sillä hän ei todennäköisesti osaa kovin syvällisesti arvioida sinun rekrytointitarvettasi.
- Keskustelun loppuvaiheessa anna suosittelijalle kuvaus tehtävästä, johon olet rekrytoimassa ja siinä tarvittavasta osaamisesta. Tässä vaiheessa voit pyytää suosittelijaa arvioimaan ehdokkaan valmiuksia suhteessa tähän rooliin ja osaamiseen. Rekrytoitavassa tehtävässä tarvittavaa osaamista ei kuitenkaan kannata avata suosittelijalle heti keskustelun alkuvaiheessa, koska silloin suosittelijan on helppo painottaa sinulle juuri niitä asioita, joita haet.
- Lopuksi kannattaa antaa suosittelijalle mahdollisuus kertoa, jos hänellä on jotakin muuta kerrottavaa hakijasta.
Tarvittaessa suosittelijalle voi esittää tarkentavia kysymyksiä tai pyytää täsmentämään joitain tiettyjä hakijan kertomia tietoja. Muista, että suosittelijalta – kuten työnhakijaltakin – saa kysyä vain työn kannalta olennaisia asioita. Sairauspoissaolojen tai muiden henkilökohtaisten asioiden kysyminen on kiellettyä.
Älä perusta rekrytointipäätöstä pelkkien suositusten varaan
Vaikka suosittelijoilta voi saada arvokasta tietoa hakijasta, referensseihin kannattaa suhtautua terveen kriittisesti. Suosittelijoiden näkemykset ovat aina subjektiivisia, ja niitä tulisi käyttää vain tukemaan ja varmistamaan omia näkemyksiä hakijan soveltuvuudesta. Lopullista rekrytointipäätöstä ei kannata tehdä pelkkien referenssien pohjalta.
Suositusten tarkistaminen on hyvä keino varmistaa käsitykset, jotka ovat syntyneet hakijan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Jos saat suosittelijalta rekrytointipäätökseen vaikuttavaa kriittistä tietoa, on se syytä käydä läpi myös hakijan itsensä kanssa.